Lumi-leikkejä

Kuten monet muutkin koirat, Shaggy tykkää ihan hirmuisesti lumesta! Se oikein villiintyy ja ottaa hihnassakin kauheita spurtteja :D Vauhtia riittää vaikka olisi kovakin pakkanen. Kertaakaan ei olla Säkille laitettu takkia, vaikka parhaimmillaan oli pakkasta täällä stadissakin lähemmäs parikymmentä astetta. Noi meidän espiksethän sillon puetaan jos jonkinlaisiin mantteleihin..



Lumen seasta ja alta löytyy Säkin mielestä erittäin mielenkiintoisia hajuja. Kun into-pinkoilemisiltaan ehtii, se tunkee kuonoaan lumeen kaivellen mielenkiintoisia hajuja ja jäätyneitä juttuja. Aina uuden lumen tullen se heittäytyy selälleen hankeen ottamaan lumikylpyjä :)

Harmillisesti ei olla saatu lumikylvyistä yhtään kuvaa, mutta tämä naama-kuva kertoo jo aika hyvin mitä poitsu puuhailee :D



Tässä Shaggyn vaanimis-taidot - Tara on kova vaanimaan ja heti alusta asti opetti Säkillekin, että "näin tää homma hoidetaan"



Lumihirviö...

:D

Ei tuonut Pukki Shaggylle omaa kotia, mutta toivottaan, että uusi vuosi toisi pian mukanaan myös uuden ja ikioman kodin tälle kullannupulle! Nyt kaikki kiinnostuneet pian ottamaan yhteyttä: www.koirienystavat.com

Joulu

Shaggyn ensimmäinen joulu - ainakin Suomessa. Mikäpäs on koiralle ihanampaa, tai kiduttavampaa aikaa kuin Joulu! Ihanat ruuat ja kinkku tuoksuu koko ajan - suorastaan piinaavaa pienelle koiralle. Mutta toki koirat saivat oman osansa herkuista ja kun me ihmiset syötiin possun peppua, niin koirat jäystivät possun sorkkia :)

Oli varmaan tämän pienen söpöläisen ensimmäinen luu, eikä edes ikuistettu kameralla kun vieraat ja itse nälkäisenä odotimme oman joulu-pöydän ääreen pääsyä.

Joulu vietettiin omassa kodissa kaikessa rauhassa syöden ja löhöillen. Koiriksessa käytiin välillä purkamassa energiaa ja romanian adhd tuholainenkin oli oikein rauhallisesti ja kiltisti koko joulun :)

Yli-söpö joulu-koira:


Ei uskallettu hankkia aitoa kuusta, kun ajateltiin, että oksat koristeineen menevät pian parempiin suihin, mutta yllättävän kohteliaasti Säkki käyttäytyi koristeita kohtaan :)
Taisi olla itse asiassa Chili joka söi yhden pienen koristeen kynttilä-kranssin juurelta :D

Joulu-koristeiden sijaan Säkki tyytyi sitten pureskelemaan aina välillä Chilin tai Taran häntää tai takajalkoja haastaakseen leikkiä :)
Chili ihan unisena tässä:



"jee jee, eiks toi kuvaajakin vois vähän leikkii mun kaa, kun tää chili on niin tylsä?!"

Maalla

Viikonloppuna saatiin taas vierailla Vesilahden perukoilla hyvän ystävän Reinon luona. Paikka on vanha maatila kirjaimellisesti keskellä metsää. Naapureita ei ole mailla eikä halmeilla, eikä todellakaan tarvi pelätä, että koirat jäisivät auton alle :D
2,5 tunnin ajomatka meni Shaggyltä hyvin - poitsu nukkui autuaasti koko matkan.

Niinpä päätimme sitten viimeinkin päästää Shaggynkin vapaaksi ensi kertaa aitaamattomalla alueella. Luoksetuloahan ollaan kovasti harjoiteltu ja testailtu Raasaaren kaltaisissa suurissa puistoissa. Taskut oli pullollaan Reinolta saatua palvattua peuran lihaa ja niin sitä kuitenkin pienellä jännityksellä päästettiin Shaggy irti.

Turvaliivi tietysti oli poitsulla päällä ja valjaat, joissa tunnistus-laatta. Aamulla oltiin furmattu vähän karvaa minigrip-pussiin siltä varalta, että on sitten antaa etsijäkoiralle haju tarvittaessa. Etsijäkoirakin meillä oli omasta takaa, kun Taran kanssa ollaan harrastettu koira-etsintää.

Aluksi meinasi Shaggy olla niin innoissaan tutkimassa uusia paikkoja, ettei olisi millään malttanut tulla heti käskystä, vaikkakaan ei pihasta pidemmälle mennyt. Ja tulihan tuo kyllä, mutta vähän ajan kanssa.. Pimeän tullen käytettiinkin Säkillä sitten pitkää liinaa.

Ensimmäisen illan jälkeen oli pihaan sen verran jo tutustuttu, että Shaggy malttoi tulla luokse välittömästi kutsusta. Poitsu pysyi hyvin tarkkaan Taran ja Chilin kannoilla ja koko ajan ihan pihapiirissä näkö-etäisyydellä.

Ja että kyllä olikin hauskaa! Ihana metsäinen paikka navettoineen ja latoineen oli koirille ihan huippu-juttu. Kaiken lisäksi oli vähän lunta, ja sekös kruunasi kaiken!

Pieni pakkanen ei Säkkiä haitannut lainkaan ja koirat viettivätkin sitten lähes koko viikonlopun ulkona. Itse ei oltu niin innokkaita ulkoilioita, mutta niin hyvin koirat pysyivät pihassa että annettiin niiden olla keskenään ulkona.

Välillä sitten kutsuttiin hetkeksi sisälle lepäämäään.

Vanhassa talossa ja hiljaisessa pihassa Shaggy pääsi harjoittelemaan laumanvartijan hommaansa ja oli heti äänessä jos joku nurkka natisi tai metsässä oksat rapisi. Mutta kyllähän tonne maalle ääntä mahtuu!

Sisäsiisteyden puolestakin viikonloppu meni paremmin kuin hyvin.

Vielä maantai-iltanakin koirat oli niin väsyneitä viikonlopun riehumisen jälkeen ettei tarvinut edes ajatella koirikseen menemistä :)

Mummolassa

Perjantaina aamulla pakattiin koirat ja tavarat autoon ja lähdettiin heti töiden jälkeen mummolaan! Meillä on ollut perinteenä jo hyvissä ajoin ennen Joulua tehdä valmiiksi kaikki lanttu- ym. laatikot ja siihenhän vierähtää aina mukavasti koko viikonloppu :)

Ainoa ongelma viikonloppuna oli rappukäytävässä oleva oikein kiiltävän liukas lattia, jota Shaggy arastelee ihan hirmuisesti. Kyllä se tulee kun sitä suostuttelee ja maanittelee, mutta mitään pikaista siirtymistä ei kannata odottaa. Pahinta on jos jostain syystä hihna kiristyy, niin sitten Säkki kyllä lyö jarrut täysin lukkoon - eli minkäänlaista pakottamista ei todellakaan kannata yrittää ellei halua joutua kanto-mieheksi :D

Shaggy oli tietysti kovasti touhussa koko ajan mukana ja hienosti podencoilta otti mallia kärkkyen koko ajan kytiksellä, että joskos vaikka pienikin palanen putoaisi pöydältä.

Sai hurtta-naamatkin sitten välillä omia herkkuja



Mummolassa oli vähän enemmän tilaa leikkiä, ja Taran kanssa Säkki vetikin välillä melkoista rumbaa. Kengät kerättiin pois, joten Säkin lempileluksi muodostui tyhjä limupullo.

Koko viikonlopun perjantai aamusta sunnuntai iltaan Shaggy ei tehnyt ainuttakaan pisua sisälle, vaan hienosti tuli tarpeet ulos :) Sitten kyllä heti kotiin tultua su-ma yönä tulikin pisu taas hesarille :( Mutta tuo viikonloppu todella loi luottamusta siihen, että kyllä tuo poitsu vielä oppii!

Mitään ihmeellisen mullistavaa ei ole täällä tapahtunut. Elämä pyörii aika lailla arkirutiinien ympärillä. Joka toinen päivä koirat ovat töissä ja joka toinen päivä laiskottelevat kotona. Mitään kummempia tuhoja ei ole tehty kummassakaan päässä.

Tosin Shaggyllä on taas uusi hitti-tuote: kengät! Kääk, tätä se nyt on se elämä kakaran kanssa :DDD no, toivotaan että tämä kenkä-villitys menee ohi niinkuin nuo pakaste-rasiat ym. villityksetkin on helpottaneet.

Shaggy on vihdoin ymmärtänyt, että suihkussa ei tapahdukaan mitään pahaa, ja tulee jo ihan pirteästi itse kylppäriin kun kutsuu :) Hyvä niin, sillä kurakelit ovat todellakin alkaneet..

Shaggy on oppinut myös odottamaan ruokaansa rauhallisesti paikka-sanalla. Aiemmin se pyöri ja hyöri ja hyppi niin että hyvä kun nahoissaan pysyi :D

Voisihan poikaa muutenkin tuossa alkaa hiljalleen jo kouluttaa, mutta ollaan oltu vähän laiskoja siinä asiassa kun on niin kiirettä töiden ja opiskelujen yhteen sovittamisessakin.

Eilen oltiin Espanjan Koirien tapaamisessa Länsimäen koiriksessa. Ja kyllä olikin Shaggyllä taas kivaa kun oli paljon leikkikavereita :) Hienosti meni koko reissu ilman mitään kähinöitä kenenkään puolelta ja Säkki juoksi taas pää viidentenä jalkana!

Kamerahan me tietysti unohdettiin kotiin :(

Shaggy on myös kirjoittanut kirjettä Joulupukille, että toiveissa olisi se ihan ikioma koti! Toivottavasti kirje menee pukille perille ja pukki löytäisi sopivan konttiin mahtuvan kodin tälle murulle!

Shaggystä kiinnostuneethan saavat siis yhteyden pukkiin kodittomien koirien ystävät-yhdistyksen kautta osoitteessa http://www.koirienystavat.com/

Viikonlopun viettoa

Minä itse olin koko viikonlopun koulussa, joten koirat saivat vietellä laatu-aikaa Mizan kanssa. Harjoittelivat vähän hihna-lenkkeilyä ja kävivät tutustumassa pariin uuteen koirikseenkin.

Shaggy tapansa mukaan hurmasi vastaantulijoita ja muita koira-puistossa kävijöitä.
Tässä Säkki taas koittaa leikkiä pystykorvaa :D



Säkki saa kohta lempinimeensä lisäosan hiekka-säkki, sillä tuo turkki on kyllä melkoinen imuri. Säkki on meinaan opetellut uuden paini-tekniikan - se heittäytyy selälleen ja sieltä alakulmasta haukkailee paini-kavereita :D Voittepa kuvitella sitä hiekan määrää sitten tuon paksun turkin seassa.

Onhan toi turkki kyllä upea ja ihanan pehmeä - eikä tarvi sitten tätä poitsua talven tullen puettaa kuten noita meidän omia espanjalaisia..



Kivaa taas oli ja vauhtia riitti :)

Leikattiin kynnetkin taas viikonloppuna ja niin hienosti meni ettei tosikaan! Säkki tosin olisi halunnut mieluummin syödä ne leikkurit ja oli vaan innoissaan siitä, että "leikin" sen kanssa :)

Shaggy on kyllä todella leikkisä poju. Ja virtaa sillä riittää - mitään sohvaperunaa ei kyllä tästä pojasta saa tekemälläkään! Ja hirveen innokas tekemään kaikkea - tästä saa joku mahtavan harrastus-koiran :)

Tilanne-katsaus

Shaggyhän on ollut meillä nyt noin 1,5 kuukautta ja on varmasti aika tehdä pieni katsaus siihen miten poitsu on muuttunut.

Eli tullessaanhan Shaggy oli hyvin arka ja siten saikin kotona lempinimen Säkki, kun pojua sai kantaa paikasta toiseen.
Ovet oli pelottavia ja portaita Säkki ei uskaltanut edes lähestyä. Hihnakin oli kovin pelottava ja epäilyttävää oli, että ihiminen kulki koko ajan kannoilla (tarhallahan ei paljon ihmisten kanssa oleilla). Jos hihna vahingossa kiristyi, seurasi siitä välitön takapakki-reaktio ja pelästyminen.

Sisälläkin meni pari päivää ennenkuin uskaltautui turvapaikastaan olohuoneesta liikkumaan muualla asunnossa.

Sen verran uusi koti jännitti, että tarpeita pidäteltiin ensimmäisinä päivinä jopa vuorokauden, ja vasta viimeisessä hädässä uskalsi tehdä sanomalehdelle. Ulos tekemisestä ei voinut edes haaveilla.

Nappulat ei oikein tahtonut kelvata, eikä eri huoneessa yksin oikein osattu syödä, mutta silti ruokaa piti puolustaa muilta koirilta hyvinkin ärhäkkäästi. Ruokinta-tilanteet olivatkin kovin haastavia silloin.

Peilien ja ikkunoiden heijastukset oli pelottavia ja niille piti haukkua - ja käytävän äänet vielä pahempia.

Ihmisiä Shaggy ei varsinaisesti pelännyt, mutta oli kyllä todella varovainen vieraiden ihmisten suhteen ja meitäkin säikkyi jos tehtiin nopeita liikkeitä tai jos ääni korottui enemmän. Varovasti uskalsi meiltä kuitenkin hakea läheisyyttä.

Myös fyysisesti Shaggy oli vähän huonossa kunnossa - turkki takussa (jopa muutamia rastoja piti leikata pois) ja liian vähäisestä liikunnasta johtuva huono ryhti ja surkea lihaskunto. Edes sohvalle poju ei päässyt hyppäämään kun ketteryyttä ei ollut laisinkaan, eikä takajaloissa riittänyt ponnistusvoima. Vähän pulleakin poitsu oli.

Jo viikossa tapahtui todella suuria muutoksia, ja nyt on poika aivan eri maata!

Ovet tai portaat ei tuota ongelmia ja hihnassakin Shaggy joskus innostuessaan saattaa jopa hieman vetää :D

Kaikenlainen ruoka maistuu hyvin, eikä ruokaa tarvi enää puolustaa. Jopa luita syödään yhdessä ilman kyräilyä.

Vieraisiin ihmisiinkin uskalletaan tutustua ja nautitaan rapsutuksista. Vaikka Shaggy luottaakin ihmisiin ja tulee kainaloon nauttimaan hellyydestä, tukeutuu se silti selkeästi enemmän Taraan ja Chiliin ja pysyttelee niiden lähettyvillä.
Lapset on vähän arveluttavia nopeissa nopeissa liikkeissään ja kirkuvina, mutta pieni varovaisuushan onkin tervettä nuorella koiralla.

Ikkunat ja peilit on jo kavereita, ja hesari tai känniset naapurit on ainoat joista täytyy joskus yöllä varoittaa.. mutta ei aina jaksa niistäkään :)

Sisäsiisteydessä on vielä harjoittelemista, mutta jopa täysin siistejäkin päiviä on - ja kakkaa ei enää tule sisälle kuin hyvin, hyvin harvoin.

Fyysinen kuntohan on myös jo aivan eri luokkaa! Korkeammallekin esteelle hypätään jos sieltä vain löytyy jotain mielenkiintoista ja podencojen perässä juostaan niin että hippulat vinkuu :)

Kaiken kaikkiaan Shaggy on aivan ihana, kiltti, suloinen ja rakastettava poika! Ja niin kovin pentu vielä!
Innostuessaan menee ihan mutkalle ja puskee päällään ja huitoo etutassuillaan suloisemmin kuin mikään olento tässä maassa!
Aamun Shaggy aloittaa tulemalla sängyn reunalta nuolemaan kasvoja ja hyppää pian kainaloon puskien.

Suihkussa käynti on edelleen inhottavaa, mutta kiltisti siihenkin alistutaan. Hoitotoimenpiteet on hankalia ainoastaan siitä syystä, että Säkki haluaisi leikkiä ja syödä kynsileikkurit :D

Shaggy on niin innostunut ja utelias kuin koiranpentu voi maailmasta olla! Kaikkea pitää haistaa ja maistaa (kallisarvoiset tavarat kannattaakin pitää pois ulottuvilta).

Jos meidän koirakiintiö ei olisi täynnä emme epäilisi hetkeäkään pitää itsellämme tätä kultaista ja kaikkien kanssa hyvin toimeen tulevaa pojua...
Mistä siis koti tälle jo vähän isolle koiranpennulle ?!?



Shaggyn strategiset mitat:
Säkä 50-52 cm
Paino 12,5 kg
Täydellinen siis minkä kokoiseen asuntoon tahansa ;)

Hoidossa

Vuorokausi siskon hoidettavana oli mennyt oikein hyvin. Ennenkuin hoitaja työpäivän jälkeen oli mennyt paikalle koirat oli löytäneet viimeinkin erään hyllyn jota ei saa kiinni. Sitä oltiin lähinnä odotettu, että milloin tuo kätkö paljastuu, joten kaapissa ei ollut mitään arvokasta - muutamia koirannameja ja pari puruluuta. Namit oli tietysti maistuneet :)

Shaggy oli ollut oikein kiltti poika ja tehnyt hoitajan kanssa kaikki tarpeet ulos, eikä mitään sisälle! Hieno poika! Muutenkin oli käyttäynyt oikein kiltisti.
No sitten illan aikana kun me oltiin tultu kotiin, niin tulikin taas sisälle 2 pisua ja yöllä myös :P

Tulipa nyt testattua sitäkin miten Shaggy suhtautuu vieraan ihmisen hoiviin, ja huoletta näköjään voi olla :) Vaikka onhan sisko meillä ennenkin kyläillyt, mutta kuitenkin..

Karkailua...

Vaikka Shaggy pysyy isossakin koiriksessa (kuten rajasaaressa) hyvin lähellä ja tulee nätisti kutsusta luokse, niin kuitenkaan ei olla uskallettu ottaa riskejä ja päästää poitsua vapaaksi muuta kuin aidatulla alueella...

No tänään sitten Miza oli koirien kanssa tuolla Ruoholahden koiriksessa (jossa on käyty monesti ennenkin) ja yhtäkkiä kauhukseen huomasi, että Säkkihän on aidan toisella puolella telakka-alueella =O

Ilmeisesti siis joku reikä aidassa - ja tuo pojuhan mahtuu kyllä uskomattoman pienestä rakosesta!

Miza kutsui Shaggyä ja poitsu tulikin aidalle siihen kohtaa nuuskimaan ja leikkimään. Kulkivat vähän matkaa siinä vierekkäin eri puolilla aitaa kunnes löytyi aidasta matalampi kohta. Joten eikun Miza sitten leikkimään Tarzania ja kiipesi aidan tuolle puolelle.

Shag tuli hienosti luokse, mutta kun Miza ei uskaltanut heti käydä siihen "kiinni" (oli ottanut valjaat kokonaan pois, kun tuo liina-systeemi on vähän hankala irrottaa) niin Säkkiä alkoikin sitten leikittää ja juoksenteli ees taas ilman että antoi kiinni :D

Yleensähän koiriksesta lähtiessä Shaggy antaa hyvin kiinni, kun näyttää sille valjaita tai hihnaa niin ymmärtää että pitää tulla luokse. Mutta nyt tietysti hihnat ja valjaat oli puiston väärässä päässä, eikä uskaltanut lähteä hakemaan, vaan piti pitää visusti kontakti karkulaiseen.

Alkoi Mizallakin verenpaineet siinä nousta, kun olihan tuo kovin vaarallista - liikennettä lähellä ja kaikkee... Ja tietysti tämä tapahtui juuri nyt, kun koirannamit oli just loppuneet taskusta!

Mutta lopulta minuutin parin sisään Säkki tuli rapsuteltavaksi ja sai välittömästi kyydin aidan yli. Siis loppu hyvin kaikki hyvin :) Mutta eipä tarvi tonne Ruohiksen puistoon enää mennä :P



Huomena me lähdetäänkin Tampereelle ja koirat jää hoitajan hoiviin. Hoitaja on kyllä ennestään tuttu - systeri tulee avokkinsa kanssa koiravahdeiksi. Saas nähdä mitä metkuja Säkki heille järjestää :}

Harjoittelua

Shaggyn kanssa on koitettu treenata nyt urakalla tuota sisäsiisteyttä. Vapaana ollessaan koirapuistossa Shaggy tekee lähes aina pisut ja kakat, mutta hihnassa tekeminen on ollut kyllä hyvin hyvin harvinaista.

Aluksi Tara ja Chili hyväksyivät tämän sanomalehdelle pisuttelemisen uudelta tulokkaalta, mutta nyt kaverit alkavat olla sitä mieltä, että riittää ja kotona onkin käynnistynyt pienimuotoinen merkkailu-kilpailu.



Me on käyty vain yhdessä pisu-paikassa, jotta Shaggy oppisi tutun paikan ja on viety sinne Shaggyn omia hajuja. Otimme käyttöön myös pitkän liinan, ettei pojua ujostuttaisi niin ihmisen lähellä olo.

Ulos ryysätään vauhdilla aina herättyä, leikittyä ja ruuan jälkeen - ihan niinkuin pennun kanssa tehdään. Etenkin ruuan jälkeen Säkkili pissaa välittömästi, joten puetaan valjaat jo valmiiksi päälle ja toinen seisoo vieressä hihna kädessä valmiina juoksemaan ulos :D

Onhan tuossa ollut vähän kikkailemista ja työtä, mutta uurastus alkaa tuottaa tulosta! Shaggy on alkanut tuntea olonsa turvalliseksi siinä pisu-paikassa, ja lähes joka kerta kun ulos ryysätään, niin tarpeet tulevat siihen samaiseen paikkaan.

Edelleen tulee kyllä sisällekin, mutta tietysti jo vähemmän, kun uloskin uskalletaan tehdä :)

Työläintä tuossa ryysäilyssä on aina se, että pitää ottaa mukaan vähintään 2 koiraa, sillä ilman Taraa ja Chiliä Shaggy ei suostu lähtemään ulos. Vaikka Shag ei enää ulkona pelkääkään, niin silti ovella tulee stoppi ellei kaverit ole mukana.



Vähän onkin koitettu treenata myös oloa ilman Taraa ja Chiliä. Tietysti koko ikänsä tarhalla olleena Shaggy on tottunut aina olemaan koiraseurassa ja on selkeästi leimaantunut enemmän koiriin kuin ihmisiin. Ja sehän on hyvin ymmärrettävää. Vaikka kyllä Shaggy ihmisistäkin tykkää, ei siinä mitään. Shag on tosi kultainen pusupoika ja rakastaa rapsuttelua, mutta koirakaveri esikuvana näyttää olevan pojalle tosi tärkeä.

Koitettiin kerran lähteä lenkille eri reittiä, mutta ei siitäkään oikein mitään tullut - muutaman metrin välein Shaggy kääntyi ja koitti päästä takaisin päin. Kyllä poju mun perässä kuitenkin tuli kun sitä vähän puoliväkisin vein, mutta ei se keskittynyt ollenkaan nuuskimaan tai muutakaan, vaan oli ihan eksyneen oloinen. Oltiinkin tehty korttelin toiselle puolelle treffit, ja riemu oli rajaton kun koirat taas näkivät toisensa.

Uskon, että ajan kanssa Shaggy varmasti tottuu luottamaan ihmisiinkin enemmän, mutta tällä hetkellä näyttää, että Shaggylle olisi tärkeää päästä kotiin, jossa sillä olisi seurana myös oman lajinsa edustaja.

Koira-treffit

Lauantaille oli järjestetty KKY:n kautta tulleiden koirien tapaaminen Vantaalle, ja tottakai me osallistuttiin! Oli tosi kivaa nähdä muita Shaggyn kanssa samasta paikasta tulleita koiria ja heidän omistajiaan. Ja koirathan tietysti olivat mielissään kun pääsivät morjestamaan maan miehiään.

Shaggy oli innoissaan, kuten aina muita koiria nähdessään


Mukana oli isoja ja pieniä koiria. Heti alkuun Shaggy innostui juoksemaan rundia ja pari isompaa koiraa oli siinä ihan kintereillä vähän rajusti, niin Shag aluksi hieman siinä säikähti. Kummempaa selkkausta siitä ei kuitenkaan syntynyt, mutta selkeästi Shaggy sitten otti lähi-otteluita enemmän pienempien kavereiden kanssa.



Kunnon juoksu-hepulikin iski jossain vaiheessa ja poitsu viiletti ympäri puistoa ihan täpöllä useamman rundin - ja kaikki muut kintereillä tietysti :)



Shaggy on oppinut tosi ketteräksi pojaksi, ja todellakaan ei vauhtia tältä kaverilta puutu. Hyvin voisin kuvitella Shaggyn agility-kehään! Eräänä päivänä hyppäsi korkealle pöydälle ihan tosta noin vaan ilman vauhtia - eikä haitannut yhtään, että pöydän pinta oli todella liukas.



Sunnuntaina käytiin moikkaamassa Faijaa. Outo rappukäytävä ja sen liukas lattia vähän jännitti Shaggyä, mutta uskalsi kuitenkin tulla taas kun Tara ja Chili näyttivät mallia edellä.
Tavattiin myös pieniä lapsia, joiden nopeita liikkeitä ja huitomisia Shaggy vähän säikkyi, mutta varovasti kävi pientä kuitenkin nuuskimassa takaa päin. Eikä vaikuttanut kuitenkaan mitenkään siltä, että olisi voinut käyttäytyä agressiivisesti - lähinnä kuvailisin varovaiseksi lapsien suhteen.

Lunta!!!

Niin saapui talvi Helsinkiinkin ja tänään saatiin talven ensimmäinen lumipeite :) Taitaa Romaniassakin varmaan lunta olla, mutta onko Shaggy päässyt siihen kuinka tutustumaan on arvoitus.

Oli Shaggy sitten nähnyt lunta ennenkin eli ei, niin joka tapauksessa poitsu oli aivan hurmiossa! Harmi kun taas oli niin pimeää - ja musta koira valkoisella lumella, mahdoton kuvattava, mutta koitettiin parhaan mukaan..

Vauhti oli hirmuinen! Ei meinannu jalat pysyä vauhissa mukana ja muutaman kuperkeikan Shaggy tekikin liukastuessaan :D Shaggy teki myös välillä oikein sukelluksia lumeen - selkeästi tahallisia :)



Lumeen oli myös aivan mahtavaa tunkea kuonoa ja kaivaa kuoppaa!



Niin kylmä ja tuulinen puisto oli jossa käytiin, että ei oltu kuin ehkä vartin verran - mutta Shaggy oli kyllä niin vauhdissa koko sen ajan, että nukahti saman tien kun päästiin kotiin ja on nyt nukkunut jo 2 tuntia :)



Sen verran paksu turkki Säkkiliinillä on, että ei ainakaan tämmöisissä pikkupakkasissa tarvitse takkia laittaa (toisin kuin noille karvattomille espanjan sisaruksille), joten poitsu sopii varmasti hyvin myös pohjoisempiinkin maisemiin.

Viikonloppu

Viikonloppuna kun oli hieno ilma, päätettiin lähteä katsomaan kavereita Maunulaan! Maunulassahan on ihana iso metsäinen puisto, ja monesti myös paljon muita koiria - ainakin meidän espanjalaisia kavereita pari :)

On oikeesti kyllä niin mahtavaa, kun Shaggyn kanssa voi mennä puistoon kuin puistoon eikä tarvi yhtään jännittää että tuleeko toimeen! Päinvastoin, mitä enemmän koiria, niin sitä kivempaa Shaggyllä on kun on juoksu- ja peuhukavereita.



Edes tätä isoa mustaa kaveria Shaggy ei aristellut ollenkaan, vaan meni reippaasti moirjestamaan!



Luoksetuloa ollaan alettu nyt harjoittelemaan vähän enemmän. Shaggy kyllä pysyy hyvin lähettyvillä, ja kun lähdetään jonnekin, se kipittää pian perässä. Jos sitä ei näy, niin se on luultavasti Chilin mukana ajo-reissussa pupun koloja tutkimassa, mutta tulee hienosti luokse kun kutsuu - nopeammin kuin Chili :D

Vaikka puistossa on kivaa leikkiä ja telmiä, niin Shaggy tykkää myös tutkia ja nuuskia paikkoja. Että osaa tuo ulkona vähän rauhoittuakin.

Pisut ja kakatkin tuli puistoon! JEE!

Illalla meille tulikin vieraita, jotka Shaggy otti vastaan oikein hyvin - haukahti pari kertaa ensin, mutta sitten alkoi jo varovasti kurkotella josko uskaltaisi mennä nuuskimaan. 5 min päästä oli jo kuin vieraat olisivat meillä aina olleetkin.

Kovin vieras-korea poika oli, kun sitten nukkui koko illan eikä riiviöinyt ollenkaan - minä kun vieraita varoittelin, että "älkää vaan jättäkö lattialle MITÄÄN" :D Niin Säkki veti sikeitä ja kävi vain välillä hakemassa hieman hellyyttä :)

Rutiineja

Arki-rutiinit alkavat olla pikkuhiljaa selvät. Joka toinen päivä koirat lähtevät Mizan kanssa töihin Keravalle. Shaggy toimii edelleen logistiikka-päällikkönä ja on tyytyväinen työhönsä. Töissä pääsee jonkun verran tapaamaan myös uusia ihmisiä, ja se on Shaggystä aika mukavaa. Työpaikka on kuitenkin vielä sen verran ujostuttava paikka, että vessaan siellä ei kehtaa mennä, vaan Shaggy odottaa kotiin asti.

Joka toinen päivä sitten koirat jäävät keskenään kotiin. Yksinolot sujuvat enemmän kuin hyvin! Mitään ei ole enää rikottu (tosin kaukosäätimet ym:t kerätään kyllä pois ulottuvilta), eikä käytävän äänetkään tunnu häiritsevän. Postiljoonille vähän urahdellaan, mutta varsinaista haukkumista ei ääninauhoilta kuulu. Lähinnä on ihan hiljaista lukuun ottamati satunnaisia tassutteluja vesi-astioille ja pientä paini-tuhinaa välillä.
Työpäivän aikana Shaggy on yleensä tehnyt yhden pissan sanomalehdelle, ja yöllä myös - joskus yöllä on saattanut kakkakin tulla, mutta kakat tulee jo pääsääntöisesti ulos :)



Töihin meno-aamuina Miza vie koirat lenkille Keravalla, mutta kotiin jäädessä käydään aamulla koiriksessa kuluttamassa energiaa. Tara ja Shaggy tykkää juosta, ja niistä onkin tullut melkoinen vauhti-pari! Vuorotellen jahdataan toinen toista. Tänä aamuna yks vieras nainen kysyi, että "onko nuo kaikki ihan pentuja?" :D Tarakin on jo kohta 3v =0 Hänen omat parivuotiaat vaan katselivat sivusta noiden vauhtia :D



Ja yhdessä kolmistaan sitten painitaan ja telmitään:



Tänään oli sisäsiisteydessä parikin läpimurtoa! Ensin aamulla Shaggy teki aamupisun ulos puistoon - ja hetken päästä jopa merkkasi! Pienen lirun päästi lehtikasaan ihan vain pikkuisen varovasti pidellen toista takajalkaa ilmassa :)
Ja iltapäivällä töistä tullessa Shaggy teki ensimmäistä kertaa pisun hihnassa!!!

uskallan toivoa, että alkaa tuo sisälle tekeminenkin kohta vähentyä, kun alkaa uroksen merkkaamis-vietit tulla esille. Hieno poika! :)

Kodittomien Koirien Ystävien Jenny laittoi mulle linkin tällaisesta romanialaisesta laumanvartija-koirasta, kun kyselin osaisiko yhtään arvioida mitä rotua poitsussa vois olla - ja kyllä vaan, onhan tuossa samaa näköä!



Täällä olisi nyt sitten yksi ihana ja kiltti romanian ja belgian paimenkoiran mix pian valmiina siirtymään ihan ikiomaan kotiin opettelemaan niitä loppu-elämän rutiineja! :)

Rotu

Niin tuolla tosiaan Miia kyseli, että mitäköhän rotua arvelisin Shaggyssä olevan. Noin ruumiinrakenteeltaan Shaggy on tosiaan kovin paljon Belgian paimenkoiran näköinen ja oloinen, mutta pää ei sovi kyllä siihen rotuun ollenkaan.. Tosin monessa kuvassa, jossa Shaggy juoksee ja korvat on vauhdissa pystyssä, niin Shaggy näyttää aika belggarilta..



Onhan tuo paljon pienempi, mutta en laskisi pois sitä mahdollisuutta, etteikö vähän belgiä olisi joukossa - ja kyllähän Shaggy juoksee hurjan lujaa! Ja rintakehä on aika syvä..



Yhdistyksen sivuilta löysin myös kuvan Shaggyn siskosta Lolasta:



Yhtä ihanan karvaiselta siskokin näyttää :)

Normaalia arkea

Shaggyn kanssa elo on nyt jo sujahtanut normaaleille arki-raiteille; kaikki on siis erittäin hyvin :) Ja nopeasti kävikin tämä sopeutumis-vaihe!

Shaggy on kuin olisi meillä aina ollutkin. Koirat leikkii hirmu paljon yhdessä ja ulkoilutkin sujuu ihan mutkattomasti. Shaggy ei enää pysähtele tai arkaile ollenkaan, eikä jännitä hihnaa. Tuolla se painaa pitkin Kamppia kuin kokenutkin city-koira :D

Pentuhan tuo vielä on - siitä ei pääse yli eikä ympäri! Kaikki on niin hirvittävän mielenkiintoista ja maistuvaa! Kova muovi on nyt uusi hittituote! Pakaste-rasiat, vessaharjat, kaukosäätimet ym saa kyllä kyytiä jos niitä esille jättää - ja tietysti kestosuosikki: vara-mamman vaatteet! Jostain syystä vain minun vaatteet on ihania - ei Mizan..
Huonekalut ja ovenpielet on onneksi saaneet olla rauhassa, joten kun vaan pitää huolen ettei jätä mitään ylimääräistä esille, niin kaikki on hyvin. Eli niinkuin lapsienkin kanssa, asunnosta tulee tehdä koira-turvallinen :)

Tarpeeksi kun ulkoillaan, niin osaa tuo poitsu kyllä rauhoittuakin. Voi mikä ihana söpöliini karvapallero!



Käytävän äänille räkyttäminenkin on vähentynyt todella paljon! Aamulla piti vähän vuhvutella hesarin jakajaa, mutta koko iltana ei oo poitsusta päässyt ääntäkään. Eilen naurettiin ihan räkänä, kun Shaggy alkoi haukkua jotain ääntä ja kuulosti ihan vinkulelulta :D Shaggyllän on jännä vähän kimeä ääni, ja tietyssä moodissa se kuulostaa just siltä kuin vinkulelua puristelis :D

Ruokailu-tilanteetkin menee jo ihan vallan mainiosti! Kaikki syövät nätisti omista kupeistaan eikä mitään kähinöitä ole ollut - enää ei tarvi olla edes vahtimassa. Puruluitakin on annettu.

Rajasaaressa on nyt käyty muutamaankin otteeseen ja muutenkin koiriksessa käynti on Shagyn kanssa helppoa - Shaggy on kaikkien kaveri :) Nuorena poikana Shaggy on melko alistuva, joten senkään puolesta ei tarvitse jännittää yhteen ottoja.

Shagyn kunto on kasvanut upeasti, ja poitsu rakastaakin juoksemista! Sen verran se on myös touhukas ja vikkelä, että voisin kuvitella myös agilityn sopivan Shaggylle hyvin.



Sisäsiiteyttä pitää vielä harjoitella, mutta sekin on jo edistymään päin. Kaiken kaikkiaan Shaggy on aivan mahtava koira! Aamulla pitää pusutella, ja voi sitä riemun määrää kun töistä tullaan kotiin. (Kuitenkin ääninauhat varmistavat, että päivien aika on mennyt ilman mekkalointia).

Ja Shaggyn turkki on niin ihanan pehmeä...

Työ-elämän pyörteissä

Nyt kun Shaggy on ollu meillä yli 2 viikkoa ja sopeutunut hyvin, eikä enää arkailekaan, niin päätimme, että Shaggyn on aika mennä töihin!

Tara ja Chilihän on normaalisti olleet ainakin muutaman päivän viikosta Mizan mukana töissä. Kun Shaggy tuli, niin ovat olleet kaikki kotona, mutta kun keravalla aukesi logistiikka-päällikön virka, niin ajateltiin katsoa miten Shaggy sopisi tehtävään.



Huomasi kyllä, että uutta logistikkoa oli haettu jonkin aikaa, sillä esimerkiksi mattoja ei oltu toimitettu tarvittaviin paikkohin aikoihin!

Shaggyhän otti tietysti välittömästi homman hanskaan, kun huomasi miten retuperällä asiat olivat! Niinpä hallituksen puheenjohtaja Tara ja toimitusjohtaja Chili pitivät jo samana päivänä hallituksen kokouksen ja päättivät antaa Shaggylle logistiikka-päällikön viran kaikkine etuineen; työsuhde-auto henkilökohtaisella kuljettajalla, lounas ja maittavia välipaloja pitkin poikin työpaikkaa (esim. paperi-roskia ja kertakäyttö-astioita, kyniä, ja sosiaali-tilasta löytyi jopa sukkia ja muita maittavia vaate-kappaleita)



Sen verran oli suoritus-paineita uusien pomojen niskaan hengittäessä, että Shaggy ei malttanut käydä edes vessassa koko päivänä, mutta poitsu vaikutti muuten oikein tyytyväiseltä uuteen virkaansa.

Kovan urakan jälkeen sai lepäillä kahvituntia viettäen pehmeällä sohvalla



Vessaankin Shaggy malttoi mennä sitten kotiin ja omaan koira-puistoon päästyä :)

Rajasaaressa

Tänään sitten uskaltauduttiin tosiaan Rajasaareen. Metsäreissuille ei vielä uskalleta mennä ja päästää Shaggyä vapaaksi, ja Rajikseen menokin jo vähän jännitti - paikka on kuitenkin niin iso, että eipä tuota poikaa sieltä kiinni ota jos päättää ettei halua..

Mutta kun alue on kuitenkin aidattu eikä siellä ole peto-eläimiä tai muita mitkä saattaisivat säikäyttää poitsun karkumatkalle, niin ajateltiin lähteä kokeilemaan.

Ja hienostihan tuo meni! Shaggy pysyi koko ajan meidän luona, tai ainakin Taran tai Chilin lähellä. Jos eksyi vähän kauemmas Chilin perässä, niin tuli hienosti heti kun kutsuttiin :)

Shaggy on niin innoissaan tuosta juoksemisesta, ettei sitä pääse nameilla palkitsemaan luokse tulosta, kun ei se ehdi pysähtyä ottamaan palkintoa, vaan suhauttaa täysillä ohi :D mutta taitaakin tuo ohi juokseminen ja kehut olla se suurin palkinto.

Vettä Shaggy ensin vähän arasteli, mutta kun huomasi ettei tapahdukaan mitään pahaa, niin kahlaili innokkaasti. Merivesihän tietysti maistui oikein hyvältä ja sieltä oli kiva metsästää pinnalla kelluvia lehtiä!



Tavattiin paljon uusia koirakavereita ja taas sai todeta, että ei ole koiraa karvoihin katsominen, sillä Shaggy tykkää tasaisesti ihan kaikista! Iso tai pieni, niin on kivaa leikkiä!



Pehmeällä hiekalla ja metsässä juokseminen oli tietysti aika rankkaa, mutta aivan uskomattomat tehot tosta pojasta kyllä löytyy! Niin se vaan juoksi minkä kintuista pääsi, vaikka pari kertaa kaatuikin kuonolleen hiekkaan.. ja leikki ja oli niin älyttömän innoissaan, ettei voinut itsekään muuta kuin naureskella sitä katsellessa.

Kyllä tuli taas kuntoa kohotettua oikein urakalla, sillä hyvä että poitsu jaksoi autoon kävellä kun rannasta lähdettiin :D

Ja tekihän Shaggy jopa kahdet pisutkin tuolla =0 että eiköhän se pian opi, että ne tarpeet on paljon kivempi tehdä pihalle :)