Rutiineja

Arki-rutiinit alkavat olla pikkuhiljaa selvät. Joka toinen päivä koirat lähtevät Mizan kanssa töihin Keravalle. Shaggy toimii edelleen logistiikka-päällikkönä ja on tyytyväinen työhönsä. Töissä pääsee jonkun verran tapaamaan myös uusia ihmisiä, ja se on Shaggystä aika mukavaa. Työpaikka on kuitenkin vielä sen verran ujostuttava paikka, että vessaan siellä ei kehtaa mennä, vaan Shaggy odottaa kotiin asti.

Joka toinen päivä sitten koirat jäävät keskenään kotiin. Yksinolot sujuvat enemmän kuin hyvin! Mitään ei ole enää rikottu (tosin kaukosäätimet ym:t kerätään kyllä pois ulottuvilta), eikä käytävän äänetkään tunnu häiritsevän. Postiljoonille vähän urahdellaan, mutta varsinaista haukkumista ei ääninauhoilta kuulu. Lähinnä on ihan hiljaista lukuun ottamati satunnaisia tassutteluja vesi-astioille ja pientä paini-tuhinaa välillä.
Työpäivän aikana Shaggy on yleensä tehnyt yhden pissan sanomalehdelle, ja yöllä myös - joskus yöllä on saattanut kakkakin tulla, mutta kakat tulee jo pääsääntöisesti ulos :)



Töihin meno-aamuina Miza vie koirat lenkille Keravalla, mutta kotiin jäädessä käydään aamulla koiriksessa kuluttamassa energiaa. Tara ja Shaggy tykkää juosta, ja niistä onkin tullut melkoinen vauhti-pari! Vuorotellen jahdataan toinen toista. Tänä aamuna yks vieras nainen kysyi, että "onko nuo kaikki ihan pentuja?" :D Tarakin on jo kohta 3v =0 Hänen omat parivuotiaat vaan katselivat sivusta noiden vauhtia :D



Ja yhdessä kolmistaan sitten painitaan ja telmitään:



Tänään oli sisäsiisteydessä parikin läpimurtoa! Ensin aamulla Shaggy teki aamupisun ulos puistoon - ja hetken päästä jopa merkkasi! Pienen lirun päästi lehtikasaan ihan vain pikkuisen varovasti pidellen toista takajalkaa ilmassa :)
Ja iltapäivällä töistä tullessa Shaggy teki ensimmäistä kertaa pisun hihnassa!!!

uskallan toivoa, että alkaa tuo sisälle tekeminenkin kohta vähentyä, kun alkaa uroksen merkkaamis-vietit tulla esille. Hieno poika! :)

Kodittomien Koirien Ystävien Jenny laittoi mulle linkin tällaisesta romanialaisesta laumanvartija-koirasta, kun kyselin osaisiko yhtään arvioida mitä rotua poitsussa vois olla - ja kyllä vaan, onhan tuossa samaa näköä!



Täällä olisi nyt sitten yksi ihana ja kiltti romanian ja belgian paimenkoiran mix pian valmiina siirtymään ihan ikiomaan kotiin opettelemaan niitä loppu-elämän rutiineja! :)

Rotu

Niin tuolla tosiaan Miia kyseli, että mitäköhän rotua arvelisin Shaggyssä olevan. Noin ruumiinrakenteeltaan Shaggy on tosiaan kovin paljon Belgian paimenkoiran näköinen ja oloinen, mutta pää ei sovi kyllä siihen rotuun ollenkaan.. Tosin monessa kuvassa, jossa Shaggy juoksee ja korvat on vauhdissa pystyssä, niin Shaggy näyttää aika belggarilta..



Onhan tuo paljon pienempi, mutta en laskisi pois sitä mahdollisuutta, etteikö vähän belgiä olisi joukossa - ja kyllähän Shaggy juoksee hurjan lujaa! Ja rintakehä on aika syvä..



Yhdistyksen sivuilta löysin myös kuvan Shaggyn siskosta Lolasta:



Yhtä ihanan karvaiselta siskokin näyttää :)

Normaalia arkea

Shaggyn kanssa elo on nyt jo sujahtanut normaaleille arki-raiteille; kaikki on siis erittäin hyvin :) Ja nopeasti kävikin tämä sopeutumis-vaihe!

Shaggy on kuin olisi meillä aina ollutkin. Koirat leikkii hirmu paljon yhdessä ja ulkoilutkin sujuu ihan mutkattomasti. Shaggy ei enää pysähtele tai arkaile ollenkaan, eikä jännitä hihnaa. Tuolla se painaa pitkin Kamppia kuin kokenutkin city-koira :D

Pentuhan tuo vielä on - siitä ei pääse yli eikä ympäri! Kaikki on niin hirvittävän mielenkiintoista ja maistuvaa! Kova muovi on nyt uusi hittituote! Pakaste-rasiat, vessaharjat, kaukosäätimet ym saa kyllä kyytiä jos niitä esille jättää - ja tietysti kestosuosikki: vara-mamman vaatteet! Jostain syystä vain minun vaatteet on ihania - ei Mizan..
Huonekalut ja ovenpielet on onneksi saaneet olla rauhassa, joten kun vaan pitää huolen ettei jätä mitään ylimääräistä esille, niin kaikki on hyvin. Eli niinkuin lapsienkin kanssa, asunnosta tulee tehdä koira-turvallinen :)

Tarpeeksi kun ulkoillaan, niin osaa tuo poitsu kyllä rauhoittuakin. Voi mikä ihana söpöliini karvapallero!



Käytävän äänille räkyttäminenkin on vähentynyt todella paljon! Aamulla piti vähän vuhvutella hesarin jakajaa, mutta koko iltana ei oo poitsusta päässyt ääntäkään. Eilen naurettiin ihan räkänä, kun Shaggy alkoi haukkua jotain ääntä ja kuulosti ihan vinkulelulta :D Shaggyllän on jännä vähän kimeä ääni, ja tietyssä moodissa se kuulostaa just siltä kuin vinkulelua puristelis :D

Ruokailu-tilanteetkin menee jo ihan vallan mainiosti! Kaikki syövät nätisti omista kupeistaan eikä mitään kähinöitä ole ollut - enää ei tarvi olla edes vahtimassa. Puruluitakin on annettu.

Rajasaaressa on nyt käyty muutamaankin otteeseen ja muutenkin koiriksessa käynti on Shagyn kanssa helppoa - Shaggy on kaikkien kaveri :) Nuorena poikana Shaggy on melko alistuva, joten senkään puolesta ei tarvitse jännittää yhteen ottoja.

Shagyn kunto on kasvanut upeasti, ja poitsu rakastaakin juoksemista! Sen verran se on myös touhukas ja vikkelä, että voisin kuvitella myös agilityn sopivan Shaggylle hyvin.



Sisäsiiteyttä pitää vielä harjoitella, mutta sekin on jo edistymään päin. Kaiken kaikkiaan Shaggy on aivan mahtava koira! Aamulla pitää pusutella, ja voi sitä riemun määrää kun töistä tullaan kotiin. (Kuitenkin ääninauhat varmistavat, että päivien aika on mennyt ilman mekkalointia).

Ja Shaggyn turkki on niin ihanan pehmeä...

Työ-elämän pyörteissä

Nyt kun Shaggy on ollu meillä yli 2 viikkoa ja sopeutunut hyvin, eikä enää arkailekaan, niin päätimme, että Shaggyn on aika mennä töihin!

Tara ja Chilihän on normaalisti olleet ainakin muutaman päivän viikosta Mizan mukana töissä. Kun Shaggy tuli, niin ovat olleet kaikki kotona, mutta kun keravalla aukesi logistiikka-päällikön virka, niin ajateltiin katsoa miten Shaggy sopisi tehtävään.



Huomasi kyllä, että uutta logistikkoa oli haettu jonkin aikaa, sillä esimerkiksi mattoja ei oltu toimitettu tarvittaviin paikkohin aikoihin!

Shaggyhän otti tietysti välittömästi homman hanskaan, kun huomasi miten retuperällä asiat olivat! Niinpä hallituksen puheenjohtaja Tara ja toimitusjohtaja Chili pitivät jo samana päivänä hallituksen kokouksen ja päättivät antaa Shaggylle logistiikka-päällikön viran kaikkine etuineen; työsuhde-auto henkilökohtaisella kuljettajalla, lounas ja maittavia välipaloja pitkin poikin työpaikkaa (esim. paperi-roskia ja kertakäyttö-astioita, kyniä, ja sosiaali-tilasta löytyi jopa sukkia ja muita maittavia vaate-kappaleita)



Sen verran oli suoritus-paineita uusien pomojen niskaan hengittäessä, että Shaggy ei malttanut käydä edes vessassa koko päivänä, mutta poitsu vaikutti muuten oikein tyytyväiseltä uuteen virkaansa.

Kovan urakan jälkeen sai lepäillä kahvituntia viettäen pehmeällä sohvalla



Vessaankin Shaggy malttoi mennä sitten kotiin ja omaan koira-puistoon päästyä :)

Rajasaaressa

Tänään sitten uskaltauduttiin tosiaan Rajasaareen. Metsäreissuille ei vielä uskalleta mennä ja päästää Shaggyä vapaaksi, ja Rajikseen menokin jo vähän jännitti - paikka on kuitenkin niin iso, että eipä tuota poikaa sieltä kiinni ota jos päättää ettei halua..

Mutta kun alue on kuitenkin aidattu eikä siellä ole peto-eläimiä tai muita mitkä saattaisivat säikäyttää poitsun karkumatkalle, niin ajateltiin lähteä kokeilemaan.

Ja hienostihan tuo meni! Shaggy pysyi koko ajan meidän luona, tai ainakin Taran tai Chilin lähellä. Jos eksyi vähän kauemmas Chilin perässä, niin tuli hienosti heti kun kutsuttiin :)

Shaggy on niin innoissaan tuosta juoksemisesta, ettei sitä pääse nameilla palkitsemaan luokse tulosta, kun ei se ehdi pysähtyä ottamaan palkintoa, vaan suhauttaa täysillä ohi :D mutta taitaakin tuo ohi juokseminen ja kehut olla se suurin palkinto.

Vettä Shaggy ensin vähän arasteli, mutta kun huomasi ettei tapahdukaan mitään pahaa, niin kahlaili innokkaasti. Merivesihän tietysti maistui oikein hyvältä ja sieltä oli kiva metsästää pinnalla kelluvia lehtiä!



Tavattiin paljon uusia koirakavereita ja taas sai todeta, että ei ole koiraa karvoihin katsominen, sillä Shaggy tykkää tasaisesti ihan kaikista! Iso tai pieni, niin on kivaa leikkiä!



Pehmeällä hiekalla ja metsässä juokseminen oli tietysti aika rankkaa, mutta aivan uskomattomat tehot tosta pojasta kyllä löytyy! Niin se vaan juoksi minkä kintuista pääsi, vaikka pari kertaa kaatuikin kuonolleen hiekkaan.. ja leikki ja oli niin älyttömän innoissaan, ettei voinut itsekään muuta kuin naureskella sitä katsellessa.

Kyllä tuli taas kuntoa kohotettua oikein urakalla, sillä hyvä että poitsu jaksoi autoon kävellä kun rannasta lähdettiin :D

Ja tekihän Shaggy jopa kahdet pisutkin tuolla =0 että eiköhän se pian opi, että ne tarpeet on paljon kivempi tehdä pihalle :)

Kuulumisia

On ollut niin kiireitä tässä, että en oo ehtiny kirjoittelemaan, joten päivitellääs nyt vähän. Tosiaankin tuon ekan uskalluksen jälkeen Shaggy on tullut itse portaat alas ilman sen kummempia ihmettelyjä tai nameja.

Todella nopeasti on kyllä poitsu rohkaistunut ja sopeutunut! Sisäsiisteys on enää ainoa harjoittelun paikka - pari kertaa Shaggy on nyt kakannut ulos ja kerran pissannut, että eiköhän sekin ala kohta sujua :)

Että nyt vaan enää sitä ikiomaa kotia tässä kaivataan!

Shaggy on oikeesti kyllä fiksu poika! Se on tosi nopeesti oppinut juttuja ihan vaan katsomalla mitä Tara ja Chili tekee. Nyt jo ymmärtää mitä tarkoittaa "pois keittiöstä" ja auton etupenkillä istuessa käskyn "taakse". Jotain perus-juttuja vois kohta alkaa harjoittelemaan.

Shaggy ei hauku enää ikkunoille tai peileille, mutta käytävän äänet on nyt sitten se mille pitää räkyttää. toivottavasti sekin menisi pian ohi - etenkin yöllä se on tosi ikävää. Yhtenä yönä se herätti monta kertaa, mutta pääsääntöisesti onneksi nukkuu yöt aika rauhassa.

Shaggy on kova poika sisustamaan! Matot ja koirien pedit on ne mieluisimmat jutut, joita Shaggy siirtelee - hauskaa kun pieni koira vetää isoa mattoa perässään :D Ilmeisesti siis vaihtelu virkistää, ja pitäähän sitä nuorella miehellä jotain harrastuksia olla!

Koirat edelleen leikkii paljon keskenään, ja etenkin Taran kanssa ne on ihan lyömätön paini-pari :) Asuntoakaan ole enää onneks tuhottu meidän poissa-ollessa.

Jee :)

Shaggy meni juuri ensimmäistä kertaa rappuset alas ihan itse! :)))

Lähdettiin ulos ja ajateltiin, että koitetaan mitä poika sanoo. Aiemminhan ei ole tullut edes kovin lähelle rappujen yläpäätä - saati sitten lähtenyt niitä kävelemään. Nyt tuli aika reippaasti siihen portaiden päähän, mutta jäi siihen sitten katselemaan, että "enpä uskalla kyllä sinne alas tulla". Tara ja Chili oli siinä vähän matkan päässä.

Koitettiin siinä Shaggyä vähän kutsua, mutta ei uskaltanut ottaa sitä ekaa askelmaa. Ajattelin sitten, että joskos laitan namin siihen ekalle askelmalle - ja siitähän se sitten lähti! Shaggy laitto etutassut portaalle jotta sai namin, ja niin sitä mentiin! ekat portaat sitten, että nami jokaisella askelmalla :)

Tokat portaat sama homma ja pikkuhiljaa vähennettiin namien määrää, ja vikat portaat menikin niin, että ekalla askelmalla 1 nami ja vikalla toinen. Poitsu meni jo niin haipakkaa vauhtia etten ehtiny kaivaa taskusta nameja sitä mukaa et ois muka joka portaalle ollu :D

Ja tultiin kuitenkin 3. kerroksesta =0

Siis todella upeeta!! olin ihan varma, että jos nyt pari askelmaa päästään niin hyvä juttu ja kannetaan loppumatka ja huomena sitten ehkä pari askelmaa enemmän, mutta täähän meni heti kerralla putkeen! Mieletöntä!

Hyvä Shaggy!!! :)

Eilinen työpäivä oli mennyt hyvin. Mitään tuhoja ei oltu tehty, eikä Shaggy ollut haukkunut kuin ehkä kerran postinjakajalle.

Illalla käytiin taas koiriksessa - räntäsade ei haitannut kyllä tippaakaan! Laitettiin oikein sadetakki, ettei olisi niin kurassa, eikä sekään hidastanut menoa laisinkaan.

Puistossa tavattiin julkkis-rotikka Hercules jonka kanssa Shaggy juoksi ja leikki ihan kuin vanhat kaverit :) Eli Shaggy todella tulee hyvin toimeen kaiken kokoisten, ikäisten ja rotuisten koirien kanssa.



Illalla vähän leikeltiin karvoja anturoiden välistä kun ne on olleet niin kovin pitkät. Nyt pitää tassut vähän paremmin rappukäytävässäkin ja voidaan kohta alkaa harjoittelemaan rappusten alas menemistä..

Ihana väsynyt söpöliini:

Kaikenlaista

Olinkin tosiaan unohtanut kertoa siitä perjantai-päivästä. Käytiin aamulla vähän lyhyemmin ulkona ja koirat nukkui koko aamun. Mä lähdin puol 12 töihin ja mietin, että olipa rauhallinen aamu.. 4 aikaan tuli Mizalta viesti, että kämppä on kuin hävityksen kauhistus - oli sitten rauhallisuus loppunut kun lähdin :D

Tuo kuva nyt ei anna ihan oikeaa kuvaa, mutta vähän ajatusta. Lampaantalja oli pienen pieninä riekaleina ja 3 isoa vesiastiaa oli kaadettu - ja koko asunto oli märkien karva-tollojen vallassa. Huuli- ja käsivoiteet oli pureksittu ja levitelty sängylle, pissoja oli 3 ja kakkoja 2 - sanomalehdet revitty. Kaikki koirien pedit litimärkiä, kun yksi vesiastia kannettu petiin jne..

No ääninauha todisti, että kyseessä ei ollut eroahdistus, vaan ainoastaan riehakkaat leikit :D Ja toisaalta olinpa vähän jo etsinytkin syytä päästä eroon siitä taljasta :P

Shaggy on oppinut kulkemaan hihnassa jo vähän paremmin eikä aristele enää niin. Niin kauan kuin hihna pysyy löysänä, niin kaikki on hyvin! Ainoastaan jos intoutuu vaikka juoksemaan tai jää jälkeen niin etten huomaa ja hihna yllättäen kiristyy, niin iskee vastareaktio. Puolelta toiselle seilataan vielä, mutta pääsääntöisesti Shaggy pysyy perässä tai rinnalla, joten loppujen lopulta kulkeminen on lähestulkoon unelmallista :)

Sekin kertoo rentoutumisesta hihnassa, että nuuskii ihan hirmuisesti.

Eilen päätettiin lähteä kohottamaan Shaggyn lihaskuntoa. Tuo meidän koiris on pelkkää hiekkakenttää, joten päätettiin ottaa turvallisen pieni, mutta hyvin maastoinen koiris olympia-stadionin takana.

Ajatus oli loistava! Puisto oli juuri sopivasti rinteessä ja siellä oli paljon puita ja pusikoita joita väistellä, kiviä joiden yli hypellä ja kallioita joiden päälle kiipeillä. Ja Shaggyhan koitti tietysti pysyä noiden podencojen perässä! Sinne tuli vielä pari muutakin koiraa ja vauhtia riitti ja Shaggy oli selvästi aivan onnessaan.. juoksi niin että pusikot vaan pöllähteli! Aivan ihanaa :)

Kamerasta vaan loppui tietysti akku ennen ensimmäistä kuvaa :(

Automatka molempiin suuntiin meni oikein hyvin myös. Tässä kuva väsyneestä mutta onnelliseta karvakuonosta

Nyt kun poju on noin rohkaistunut ja rappuset ylös menee jo kuin vanhalta tekijältä, niin aletaan sitten lähipäivinä harjoitella alas menoa...

Puistossa

Matka tuohon viereiseen koira-puistoon sujuu Shaggyn kanssa jo hienosti! Ovista kuljetaan jo melko hyvin, sekä portaat ylös, mutta rappuset alas on vielä kannettu haavereiden välttämiseksi. Kortteli kotoa puistolle menee jo rivakasti ilman pysähtelyjä :)

Puisto on tullut niin tutuksi, että Shaggy todella jo villiintyy juoksemaan ja leikkimään siellä :)
On muuten nopea poju! Jahka lihakset tuosta kunnolla kuntoutuu niin pääsee varmasti haastamaan noita podendoja!

Pallo oli vähän kummastuttava..

Puistoilun parasta antia oli myös uudet koira-kaverit! Shaggy on todella sosiaalinen, ja on aivan innoissaan kun tapaa uusia koiria! Ei todellakaan tarvi jännittää että voiko puistoon mennä jos siellä on muita, päinvastoin! tuntuu Shaggy nauttivan vielä enemmän kun on uusia tuttavuuksia :)

Aivan ihastuttava on kyllä tämä karvapallero poju!

Kotikoiran elämää

Eilinen koirien kotona olo oli sujunut erittäin hyvin. Nauhoittavaa mp3-soitinta ei oltu löydetty eikä mitään muutakaan oltu tuhottu :) Nauhoitus varmisti myös sen, että kotona oltiin nukuttu, sillä satunnaisia tassutteluja ja juomisen ääniä lukuunottamatta ei kuulunut yhtikäs mitään.

Sehän Shaggyn kohdalla on hyvä, että kun ei ole tottunut viettämään aikaa ihmisten kanssa, niin ei osaa sitä ihmistä sillä tavalla kaivatakaan. Koiraseura tosin on varmasti välttämätön kun on tottunut laumassa elämään. Ja tokihan poitsu on onnesta litteenä kun kotiin tullaan - hyörii ja pyörii ja käy jopa selälleen :D

Shaggy on alkanut ihmettelemään ikkunoita ja peilejä ja niistä tulevia kummallisia heijastuksia. En tiedä vahtiiko vai pelkääkö, mutta välillä alkaa haukkua ihan hurjana. Hauska semmoinen tosi kimeä haukku sillä on - ihan kuin jollain pikkukoiralla :D

Ikkunavahti-työssään:


Toivotaan että oppii pian noihin kummastuksiin - sillä aikaa pidetään verhoja enemmän kiinni tai vaan rakosallaan.

Shaggy on myös oppinut kulkemaan rappuset ylös!!! Illalla se vaan tuli rappusten päähän niin päättäväisen näköisenä, että ajattelin etten nostakaan sitä heti syliin. Ja niin sitä sitten hetken harkinnan jälkeen Taran ja Chilin näyttäessä mallia muutamaa porrasta ylempänä mentiin! Ja aamulla ei enää edes mietitty :)

Alaspäin ei oo vielä oikeestaan edes kokeiltu, kun se pelottaa niin paljon vielä. Shaggy on vielä sen verran kömpelökin, että pelkään sen liukastuvan - ja sitten se opettelu tulisi olemaan vielä vaikeampaa haaverin jälkeen.

Koirien välit on menneet koko ajan vaan paremmaks :) Eikä Tarakaan enää äksyile (muutakuin väsyneenä, mutta sillon se on aina kiukkunen - Chilillekin).
Illalla taas painiskeltiin aika paljon

Romanian tuholainen

Shaggystä ei voi sanoa muuta kuin että "se on pentu". Siitä on kuoriutunut melkoinen riiviö :D Niinkuin aiemmin kirjoittelinkin, niin kaikkea pitää maistella ja nyt sitten kun on vähän kertynyt rohkeutta, niin maistellaan vähän reilummalla hampaalla :D

On tehty muutamia 15-30 min yksinolo-harjoituksia (tai siis koirat keskenään) ja eilen sitten otettiin kerralla 1,5 tuntia. Kamera jätettiin kuvaamaan videota pöydän kulmalle, että nähdään onko jotain eroahdistus-oireita tms. No, ei ollut kameraa sitten enää kun tultiin - oli mennyt parempiin suihin :DDD

Olevinaan olin niin hyvin siivonnut kaikki tärkeät esineet pois, niin eipä tullut mieleen, että se kamerahan on suorastaan tyrkyllä siinä! Että ihan oma moka..

Muitakin erinäisiä esineitä on mennyt ja pojan suusta saa vähän väliä kaivella jotain luvatonta, mutta semmoistahan se elämä on koiranpennun kanssa :)

Mutta hei! Kattokaa nyt tätä luttanaamaa - ei sille voi millään olla vihainen :)

En kuitenkaan laske tuota käyttäytymistä eroahdistukseksi, vaan normaaliksi asioiden tutkimiseksi. Ja kun ei ole kukaan komentamassa niin saa tutkia rauhassa niitä luvattomiakin juttuja :D

Muuten yksinolot on menneet hyvin - ei ole kuulunut haukuntaa tms.

Tänään onkin sitten suurempi haaste kun koirat ovat keskenään reilun 4 tuntia - tällä kertaa on mp3-soitin nauhottamassa ääniä. Saa nähdä onko se löydetty...

Mieletöntä!

Tänä iltana tapahtui jotain aivan uskomatonta!
Tara ja Shaggy alkoi leikkiä - mikä oli jo tosi upeeta itsessään, mutta sitten Chili vielä yhtyi leikkiin =0
Siis Tara ja Chili ei ikinä leiki kenenkään kanssa kolmistaan! Jos Tara leikkii jonkun muun kanssa, niin Chili vaan katselee sivusta, ja jos Chili koittaa leikkiä jonkun muun kanssa, niin Tara menee mustiksena siihen väliin.

Sillon joskus Royn ja Blackyn (edellisiä hoitolaisia) kanssa saattoi olla yhteistä hössötystä ja pientä nyhjäystä jos minä tai miza oltiin mukana leikissä (heittämässä palloa tai vetämässä sukkaa), mutta tollaista ihan kimpassa painimista ei oo kyllä ennen nähty kotona taikka koiriksessa!

Siinä Chili kirputti Shaggyä kaulasta samalla kun Shaggy läpsi Taraa päähän ja Tara puri Chiliä takajalasta :D

Kaiken huippu oli vielä se, että sain jopa kuvattua =0 Yleensä aina kun kaivan kameran esiin, niin leikki loppuu kun seinään, vaikka kuinka kulman takaa yrittäisin, mut nyt sain räpsittyä.. vaikka toki pysyin vähän sivussa ja kuvasin "salaa" ;)

tässä siis muutamia kuvia tästä historiallisesta tapahtumasta:

Leikkejä

Jälleen eilen tapahtui läpimurtoja! Aamulla ulos lähtiessä kaikki koirat oli ihan innoissaan, ja Tara alkoi haastaa Shaggyä leikkiin =0 otti leikki-asennon ja Shaggy hetken ihmetyksen jälkeen vastasi samalla tavalla ja siitähän se lähti! Puskettiin pepulla ja pyörähdeltiin.. ei viitsitty pilata hienoa hetkeä hakemalla kameraa, vaan katseltiin vaan sivusta :)

Ulkoilun jälkeen sitten jo kehdattiin olla yhtä aikaa sohvallakin :) Mä oon niin ylpee noista molemmista!

Shaggy on kyllä niin pentumainen, ettei tosi! Jos ei ois ihan pentuna tarhalle tuotu ja ikä niin hyvin tiedossa, niin veikkaisin kyllä et se ois enemmän 4-6kk kuin vuoden!

Se on just semmonen hössöttäjä kuin pennut yleensä :) Kaikki on kauheen kiinnostavaa, vaikkakin vähän pelottavaakin.. ihan kaikkea pitää maistaa ja kokeilla miltä ne hampaissa tuntuu! Vaatteet, kengät, paperit, kaukosäätimet, tuolinjalat, roskat.. ihan kaikki asiat pitää ottaa suuhun :D Ei välttämättä jää järsimään ja pure rikki, mutta hampailla on kokeiltava.

Mutta niinhän se tietysti menee, kun ei ole päässyt tekemään noita asioita pienenä, tutkimaan ja maistelemaan, niin se pitää tehdä nyt :)

Tyhjät pullot on yks lempileluista - niitä on kiva järsiä :D

Läpimurtoja

Ensimmäisen kerran kuultiin Shaggyn ääni, kun broidi tuli eilen niitä hoitamaan . Tarassa on vähän vahtijan vikaa ja kun broidi koputti oveen niin Tara sinne tietysti räkyttämään - ja Shaggy ihmeissään perässä :D Availi äänihuuliaan oikein kunnolla siinä sitten, kunnes tajus että Tara ja Chili olikin ihan innoissaan tulijasta :)

Hyvin nopsaan meni Shaggykin sitten Aria nuuskimaan ja antoi rapsuttaakin, eli ei tosiaan ole mikään vieraita ihmisiä pelkäävä tapaus :)
Päivähoito oli mennyt hyvin ilman yhtäkään rähinää!

Shaggy viimein uskalsi yrittää sohvalle! Aika surkeassa kunnossa on noi ponnistus-lihakset, mutta pääsi hyppäämällä kuitenkin, ja siitähän tuli uusi lempi-paikka! Todella yllättävää, että koko ikänsä tarhan kovalla lattialla maannut poika rakastui pehmeään paikkaan :D

Siis kysyn vaan, että voiko tästä lutusempaa enää olla?!



Illalla sitten ajateltiin kokeilla, josko poitsu rohkenis tulla itse ovesta ulos. Tara ja Chili edellä ja Shaggy perässä muutaman askeleen, kunnes tajus, että ollaankin ovelle menossa. Eikun stoppi ja äkkiä takas! Mutta kun Tara ja Chili olikin jo ulkopuolella, niin pitihän sitä mennä yrittämään uudelleen. Nyt mentiin jo muutama askel pidemmälle, ja sitten taas äkkiä takas :D Näin sitä pikkuhiljaa muutama asken kerrallaan seilattiin ees taas, ja loppujen lopulta oltiinkin rappukäytävässä jo pitkällä!

On niin upeeta seurata tota edistymistä! Shaggy on kyllä niin sulonen, kun mieli tekee mennä mut kun ei uskalla.. ja kun rohenee, niin on äkkiä palattava takas siihen turvalliseen lähtöpaikkaan. Sit voi taas edetä muutaman askeleen, kun reittihän on siihen asti jo tuttu :D

Rappusia ei sit edes yritetty, kun tää oli jo niin upea riemu-voitto :)
Matka koirapuistoon alkaa sujua jo aika kivasti Taran ja Chilin näyttäessä tietä ja puistossa Shaggy viihtyy hyvin - on tosi kiinnostunut hajuista ja intoutuu juoksentelemaankin. Ottaa semmoisia vauhti-spurtteja.

Harmi vaan kun ollaan aina niin pimeällä ettei oikein saa kuvia..

Tässä hyvä vauhtikuva. Menee niin lujaa ettei ikinä ehi kuin peppu kuvaan :D

Edistystä

Viimeisetkin rauhoittavien rippeet on nyt pojasta karissu ja Shaggy on intoa täynnä! Halusi viime yönä jo tulla makkariin nukkumaan meidän muiden kanssa :)

Ulkoilu-asiassa on edistytty ihan huikeasti! Ovet on tositosi pelottavia, ja rappuset myös, joten ulos mennään edelleen apostolin kyydillä, mutta jahka ulos päästään niin menee jo paremmin. Shaggy kipittää tunnollisesti Taran ja Chilin perässä, mikä on hieno juttu :) Näin jonossa kulkien uskaltauduttiin illalla jopa koirapuistoon! (meillä on onneks koiris ihan tossa nurkalla).

Nyt kun Shaggy liikkuu kotonakin paljon, niin koirien välit on vähän kiristyneet. Tara vahtii reviiriään ja tuntuu ettei ne oikein ymmärrä toisiaan. Välillä Shag haluis leikkiä, niin Tara pelkää sitä jne.. Ajateltiin, että koiriksessa ois helpompi purkaa stressiä ja tutustua ei-kenenkään-maalla.

Ja ajatushan oli mitä mainioin! Kaikki oli paljon vapautuneempia puistossa ja Shaggykin nuuskutteli ja liikkui ihan vapaasti :)

Aamulla mentiin koirikseen uudelleen ja nyt shaggy innostui jo oikein juoksemaan :)



Yhdessä jo vähän leikittiinkin, eikä mitään kähinöitä tai hampailuja ollut :)

Ulkona hihnassa liikkuminen on vielä vähän hidasta, kun Shaggyn pitää vähän väliä pysähtyä ihmettelemään ja arastelemaan ja se kiertää hihnassa sinne tänne ja puolelta toiselle.. mutta sentään edetään :D Tien ylitys on haastavaa, kun poitsu saattaa yhtäkkiä keskellä päättää ettei uskallakaan.. mut pitää vaan kattoo vähä-liikenteisiä paikkoja ja valmistautua hyvin - ja Tara ja Chili lähellä mutta edellä näyttämässä tietä.

Sisälle tultaessa taas pepsodentit vilkkui, mutta eiköhän se tästä. Vastahan on yksi täysi vuorokausi mennyt. Eikä kuitenkaan yhtään varsinaista tappelua ole ollut!

Tänään joudutaan menemään illalla töihin, mutta broidi onneks pääsee koiravahdiksi.

Aamupäivä

Hyvin nukutun yön jälkeen puoli 9 aikaan Shaggy alkoi heräillä ja liikuskella olohuoneessa. Makkariin ois kovasti tehnyt mieli tulla, mutta ei uskaltanut sitten millään - ovella vaan kävi heiluttamassa häntää :)

Mä sit nousin tarkistamaan paikkoja ja pitämään pojalle seuraa. Mitään tarpeita taikka tuhoja ei oltu yön aikana tehty. Lelut alkoi vähän kiinnostaa ja poitsu oli selkeästi pirteämpi kuin eilen - alkaa tietysti rauhoittavan vaikutus hälvetä. Kovasti ottaa sisällä kontaktia ja tulee luokse - korvan takaa rapsuttelu on lähes taivaallista :) Ei kuitenkaan seuraa perässä joka askelta, mikä on hyvä merkki. Tuo oma paikka on nyt selkästi oma paikka - siihen aina palaa rapsuttelujen jälkeen ja sinne viedään leluja.



Kamerahan olikin jotenkin ihan huippu-siisti juttu.. meinas ihan hepuli iskeä kun aloin kuvata - Shaggy nousi oikein takajaloilleen ja pyörähteli ja heilutti häntää ihan intona :)

(tulee muuten niin punasilmäisiä kuvia vaikka on millaset punasilmäisyyden estot päällä :P )



Aamun mittaan uskallettiin sitten jo tutkia asuntoakin vähän enemmän - makkarissa käytiin ja keittiössäkin :)

Puolenpäivän aikoihin alettiin jo vähän huolestua, kun ei sitä pissaa vieläkään kuulunut - olihan edellisestä jo noin 15 tuntia.. päätettiin lähteä taas kokeilemaan ulkoilua. Sylikyydillä jälleen mentiin ja mentiin nyt sitten suoraan tuohon pikkuseen puistoon vastapäätä, kun siellä eilenkin ne pupujen hajut oli kiinnostavia. Ja nyt jo vähän liikuttiinkin! :) Kovasti Shaggy nuuskutteli ja vähän vielä sitä samaa kuin eilen, että mentiin pari metriä ja sit taas äkkiä takas ja sit taas pari metriä pidemmälle - ja taas takas :D hihnaa ei enää aristellut niin paljoa, eikä enää ollenkaan ihmetellyt sitä et mä siinä roikuin perässä :D

Tuntuu hyvin leimautuvan Taraan ja Chiliin ja halusi mennä niiden perässä.. vei voiton varovaisuudestakin ja ihan kivasti kipiteltiin tollasta pientä puiston reunaa :) Shaggy on kyl tosi huonossa kunnossa - kulkeminen on vähän köpöttelyä ja hyppääminen ei onnistu juuri ollenkaan - takajaloissa ei riitä voima ponnistamaan.

Semmoinen 15 min kierreltiin semmoista 20x30 metrin aluetta ja kun kaikilla oli hyvä mieli niin päätettiin mennä takaisin sisään ettei vaan tuu mitään pelottavaa tai kerralla liikaa. Sylikyydillä jälleen, kun se tien ylitys alkoi pelottaa liikaa. Pisua ei siis tullut vieläkään.

Shaggyn pelko on semmoista jännää - ei se tärise eikä panikoi, mutta tekee vaan stopin ja koittaa kipittää takaisin. Ehkä enemmän semmoista varovaisuutta sanoisin.. nameilla houkuttelukaan ei kuitenkaan auta..ehkä jotain pelon ja varovaisuuden väliltä. (tara on hyvä vertaus-kohde kun se oli tosi arka tullessaan - sehän vaan tärisi ja panikoi ulkona).

Mutta mitään ohikulkevia ihmisiä tai autoja Shaggy ei pelkää - hieno homma! Jopa yks bussi meni ohi, eikä poika reagoinut siihen mitenkään :)

Pian sisälle pääsyn jälkeen tuli sitten se kauan kaivattu pisukin :) ja kakkakin samaan syssyyn :) Masu oli pikkuisen pehmoisella, ja onkin annettu maitohappo-bakteereita.

Päätettiin, että nyt ois suihkun aika - sen verran likainen oli turkki ja tuoksu ihan tarhakoiran. Suihku oli kyl vähän pelottavaa. Namitkaan ei kelvannu ja tarvittiin 2 rapsuttelemaan ja rauhoittelemaan että pysyi paikallaan :( Kiltisti kuitenkin antoi pestä - ei mitään hampaan näyttelyitä. Korvat putsattiin samaan syssyyn ja pari kunnon rastaa leikattiin turkista. Jahka tuo tuosta kuivuu, niin on kyllä furminaattorille töitä! :D

Suihkun jälkeen piti tietysti vielä itse viimeistellä pesu.. ja tämä karvakasa kyllä saa miettimään, että tuliko meille koira vai simpanssi :D

Kaiken tän rankkuuden jälkeen olikin sitten hyvä käydä nukkumaan omalle pedille - ja kyllä poikaa nukuttaakin! nyt on pari tuntia tuossa vetänyt tirsaa ihan täydessä unessa :)