Veljekset kuin ilvekset

No niin, tässä nyt sitten vielä muutama kuva Shaggystä ja Rokista.

Säkki pienempänä päälle-päsmärinä:


Ja Taran opettama kuono-ote:


Hali hali:

Näin on jälleen saatu yhdelle onnettomalle hylätylle rakastava ja lämmin koti :)

Mirza kiittää ja kuittaa!

Oma koti!!!

Viimeinkin löytyi Shaggylle se ihan ikioma koti :) Mussukasta tuli kerralla muutamakin kysely ja melkein kilpailuksi asti poitsulle kotia tarjottiin. Säkkiliinille valittiin koti Jyväskylästä, jossa on pojalle isoveikka, 4 vuotias seropi uros nimeltä Rokki.

Tapasimme perheen viikonloppuna ja pojat tulivat heti toimeen paremmin kuin loistavasti! Leikkivät ja painivat kuin olisivat pidempäänkin tunteneet. Kaikki mun ottamat kuvat oli niin surkeita, etten viitsi tänne edes laittaa, mutta toivotaan että uuden perheen kuvat olisivat paremmin onnistuneet niin laitan myöhemmin.

Kiitoksia kaikille Shaggystä kiinnostuneille ja super-onnittelut uudelle perheelle!
Ikävä meillä täällä kyllä Säkkiä tulee, mutta ihanaa tietää, että Säkki on saanut varmasti huippuhyvän himan :)

Herkkis

Havaitsin tuossa juuri, että kirjoittelen enemmän Shaggyn aktiivisesta puolesta - leikkisyydestä ja riiviöinnistä, enkä ole tainnut juuri ollenkaan muistaa puhua Säkkiliinin herkästä puolesta.

Shaggyhän oli todella arka meille tullessaan. Vaikka arkuus ja pelokkuus on pojasta nyt karissut, niin poitsu on silti kyllä kovin herkkis. Shaggy ei todellakaan tarvi kovia koulutusmetodeja taikka komentelua - itse asiassa komentelua se ei ymmärrä ollenkaan. Joskus lenkillä kun meinaa hermot mennä kun kaikki hilluu valtoimenaan tuoreessa lumessa, niin Shaggy vaan innostuu lisää jos sille alkaa ärjymään :D

Toisaalta taas kerran kun suutuin Chilille ja ryysäsin toisesta huoneesta karjuen, niin Shaggy-parka heittäytyi selälleen
hädissään :( Shaggy hakee vieläkin aika paljon tukea Tarasta ja Chilistä ja koiriksessakin juoksee pian niiden turviin jos leikki käy liian jännäksi ja katsoo niistä mallia miten uusiin jännittäviin tilanteisiin tulee reagoida.

Shaggy ei myöskään koskaan "vaadi" hellyyttä, vaan tulla pyörähtää kainaloon ja alkaa pusutella. Semmoisella herkällä ja niin suloisella tavalla :)

Riiviöintiä

Kovat pakkaset ja omat kiireet on aiheuttaneet sen, että koirille tuppaa kertymään vähän liikaa tuota ylimääräistä energiaa. Shaggy etenkin tuntuu olevan aivan kyltymätön - sitä ei saa väsymään sitten millään! Vaikka oltais 1,5 tuntia riehumassa koiriksessa syvässä hangessa, niin kotiin päästyä pitää vielä painia ainakin pari tuntia :D

Kotona keskenään ollessa tulee sitten tylsää ja kun ei ole ketään komentamassa, niin pääsee puuhastelemaan kaikkea mukavaa. Asunto pitää siivota ihan viimesen päälle kun lähdetään, ja siltikin niitä tuhoja tuppaa tulemaan. Tässä kuva pe-illalta kun oltiin muutama tunti yhtä bändiä katsomassa - jos kaappiin ei pääse etukautta, niin revitään sitten tää takaseinä irti:



Eli nyt kun meillä ei ole aikaa harrastaa tuntikausien aktivointeja ja puistossa voi olla vaan 20 min maksimissaan, niin koiria ei vaan voi jättää keskenään kotiin!
Shaggy siis tarvii oikeasti aktiivisen kodin ja virikkeitä. Perheen ja ympäristön jossa riittää tekemistä. Joko Shaggyn kanssa pitää harrastaa jotain väsyttävää ja aktivoivaa, tai sitten sen pitää päästä riehumaan vapaana ulkona. Sohvaperunana olosta ei tule mitään, vaan alkaa romanian tuholaisen luonne tulla pintaan :)

Kova muovi on edelleen säilyttänyt suosionsa leluna. Parta-äijä maistuu ilmeisesti vielä konepesun jälkeenkin purkin pohjalla:

Halvat on huvit, ja mikäpä sen parempaa, kun lempileluja löytyy mistä vaan kodista eikä tarvitse olla erikseen ostamassa kalliita vinkuvia taikka pöriseviä juttuja.

Tuonne kommentteihin laitoinkin, mutta tässä vielä kertauksena Shaggystä:

Poika ei ole ollenkaan komentelevaa tai ärisevää tyyppiä. Shaggy tulee loistavasti toimeen kaiken näköisten, kokoisten, rotuisten ja sukupuolisten koirien kanssa.

Shaggystä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kodittomien koirien ystävät-yhdistykseen osoitteessa http://www.koirienystavat.com/

Vara-iskän kaa

Itse allekirjoittanut oli vähän reissun päällä tuossa melkein viikon verran ja koirat olivat Mizan huostassa. Täällä sitä oli sitten saatu elää ihan kuin pellossa kun Miza oli koiria lällytellyt ja hemmotellut - olivat saaneet nukkua sängyssä ja kaikkee :)

Laitan tänne muutamia kuvia siltä ajalta.

Shaggy omassa pesässään. Aina yhtä siististi kaikki aarteet kerätty viereen :)


"Hui, nyt ujostuttaa.. mua kuvataan..."


Furminator oli ollut kovassa käytössä:


No nyt alkaa onneksi tuo karvan lähtökin vähän helpottaa :)

Tässä vielä söpöilyä:

Tapaamisessa

Pahoittelen jälleen pitkää taukoa kirjoittelussa... mutta nyt sitten palkitaan pitkällinen odotus!

Kuun vaihteessa oli jälleen perinteinen Espanjan Koirien tapaaminen, ja sinnehän me suunnattiin tietysti myös Shaggyn kanssa.

Lunta oli taas yöllä tullut lisää, ja mikäpä koirille sen ihanampaa kuin telmiä uudessa puhtaassa hangessa :)

Koiria oli paikalla paljon, sekä suomalaisia, että espanjalaisia. Shaggy nautti kun oli uusia riehu-kavereita.

Mitään rähinöitä tai suukopua ei ollut, vaan Säkki leikki innoissaan kaikkien kanssa. Käsittämätöntä miten paljon tuolla pojalla sitä energiaa riittää! Lunta vielä noin älyttömän paljon, mutta ei näkynyt väsymisen merkkejä tässä pojassa vaikka oltiin reilusti yli tunti ja Shaggy veti koko ajan ihan täysillä :D

Mutta kyllä uni maitti sitten kun kotiin päästiin :)

Pakkasta

Pakkaset on valloittaneet Helsinginkin, tänäänkin pakkasta 20 astetta. Shaggyä tosin ei pakkaset paljon haittaa, päinvastoin tuntuu poitsu melkeinpä vain villiintyvän enemmän :D Hilluu ja pinkoo ja koittaa hihnassakin alkaa painia niin, että on pitää nyt kyllä alkaa ihan treenaamaan tuota hihna-käyttäytymistä :)

Eräänäkin iltana ohikulkijat katsoi mua pahasti ja luuli mun varmaan pahoinpitelevän koiraa, kun Shaggy teki sitä, että otti oikein vauhtia ja kun hihna kiristyi, niin heitti oikein volttia siellä päässä :D Ja kun koitin komentaa, niin se vaan innostui lisää :D


Hullua hillumista: missä pää ja missä häntä?




Ilmeisesti kylmä kuitenkin vie reilusti energiaa (ja moinen hilluminenkin tietysti), sillä kotosalla koirat on olleet kovin rauhallisia ja kiltisti.

Joulun jälkeen koirat on tänään ekaa päivää taas kotona keskenään työpäivän ajan, että katsotaan illalla pääsenkö perumaan tuon edellisen :D

Shaggy on edelleen aivan valloittava sydäntenmurskaaja! Meillä oli viikonloppuna vieraita ja Säkki sai kyllä huomiota osakseen urakalla :)

Säkillä on hyvin hassu tapa kerjätä tai hakea leikkiä: se kääntää pään ihan kenoon ja pitää semmoista kummallista välillä kähisevää ja välillä vähän naukuvaa ääntä :D Saattaa myös joskus näytellä hampaitaan, mutta koiran tuntien tietää, ettei kyse ole millään tavalla agressiivisudesta, vaan hassusta tavasta kerjätä :)

Vaarallinen vaanija-otus lumimaassa:

Vuoden alun kiireitä..

Pahoittelut, että vähän harvakseltaan on päivitelty Shaggyn kuulumisia. Joulun tienoo oli melko haipakkaa ja uusi vuosikin on alkanut erittäin kiireisesti.

Mitään ihmeellistä tai erityistä ei ole Shaggyn elämässä tapahtunut. Koirat on olleet lähes päivittäin Mizan mukana töissä, kun on ollut sen verran pitkiä päiviä molemmilla ettei ole viitsitty jättää koiria kotiin. Ja mikäpäs siellä ollessa, rapsuttelijoita riittää ja toimistossa on hyvin tilaa peuhata.

Shaggyn vankkumaton lemmpari-lelu on edelleen tyhjä muovipullo - se on aina yhtä mukavaa järsittävää, ja semmoinen yleensä löytyy jokaisesta kyläilypaikasta, ei tarvi ottaa omia leluja mukaan jos reissuun lähdetään :)



Karvanlähtö on Säkillä nyt alkanut ja fuminator on ollu käytössä harva se päivä. Shaggy ei tykkää harjaamisesta seisoviltaan, mutta jos saa panna pitkäkseen niin nautinnollisesti oikein ojentelee koipiaan harjattavaksi :) Suihkussa käytikin alkaa mennä jo kuin vanhalta tekijältä, ja kynsien leikkaus + muut hoitotoimenpiteet sujuu mutkitta.



Sitä omaa kotia vaan ei nyt tunnu löytyvän.. Shaggy on ollut meillä nyt yli 3 kk eikä tänä aikana ole pojasta tullut kuin 1 kysely ja sekin oli koiraton perhe. Edelleen ollaan sitä mieltä, että kyllä Säkki tarvii koira-kaverin. Ei sillä, että tässä kiire olisi, koska Säkki on kyllä niin ihanan kiltti koira, että eipä tuosta juuri vaivaa ole. Ihana karvapallero, joka aamulla pyörähtää kainaloon ja pussailee. Vähän välillä räkyttää käytävän äänille, mutta sekin on ihan koulutettavissa oleva juttu - muutamia kertoja kun on asiaan puututtu, niin heti on räkytykset jääny vähäksi aikaa - ei vaan ole nyt ollut oikein aikaa ja energiaa paneutua mihinkään koulutus-asioihin.

Ihmetyttää vaan, että kuka pystyy vastustamaan tätä aivan ihanaa söpöliiniä?!

Uusi Vuosi

Uusi Vuosi oltiin järjestetty niin, että ollaan ihan kotona kaikessa rauhassa kun ei voi tietää varman päälle miten Shaggy reagoi pommeihin. Meillä onneksi Tara ei pelkää, ja Chilikin on lähinnä innoissaan, joten oikein hyvät esimerkit oli Shaggylle. Tässä keskustassa kun asutaan niin todellakin pommit viuhuu ja pauke kaikuu.

Alkuillan pisulenkillä käytiin 6 aikaan ja muutaman kerran paukahti, johon Shaggy reagoi muutamalla haukahduksella - ei näyttänyt mitenkään pelokkaalta, vaan lähinnä siltä, että "kuka täällä kehtaa paukutella minun reviirilläni" :D

Seuraava kuva on otettu tasan puolelta yöltä, kun räiske oli pahimmillaan:



Eli ei todellakaan Säkkiä pelottanut :D
Tuossa kuvassa muuten näkee hyvin ton Shaggyn pedin - se tohon pesäänsä kiikuttaa kaikki lelut ja jutut mistä se tykkää :)

Joskus 1 aikaan käytiin sitten vielä yö-lenkillä ja mentiin oikein koirikseen saakka kun ei enää paukkunut juurikaan - Säkki se aluksi vaan komensi niitä pommeja, mutta hetken päästä ei jaksanu enää ees komentaa ja leikki ja juoksi ihan kuin ei paukkuja olisi ollutkaan :)

Eihän sitä nyt tietenkään kannata mitään ilotulituksia viedä katsomaan, mutta ainakin noin kotosalla ollessa ei tarvinut pelätä :)