Mitään ihmeellisen mullistavaa ei ole täällä tapahtunut. Elämä pyörii aika lailla arkirutiinien ympärillä. Joka toinen päivä koirat ovat töissä ja joka toinen päivä laiskottelevat kotona. Mitään kummempia tuhoja ei ole tehty kummassakaan päässä.

Tosin Shaggyllä on taas uusi hitti-tuote: kengät! Kääk, tätä se nyt on se elämä kakaran kanssa :DDD no, toivotaan että tämä kenkä-villitys menee ohi niinkuin nuo pakaste-rasiat ym. villityksetkin on helpottaneet.

Shaggy on vihdoin ymmärtänyt, että suihkussa ei tapahdukaan mitään pahaa, ja tulee jo ihan pirteästi itse kylppäriin kun kutsuu :) Hyvä niin, sillä kurakelit ovat todellakin alkaneet..

Shaggy on oppinut myös odottamaan ruokaansa rauhallisesti paikka-sanalla. Aiemmin se pyöri ja hyöri ja hyppi niin että hyvä kun nahoissaan pysyi :D

Voisihan poikaa muutenkin tuossa alkaa hiljalleen jo kouluttaa, mutta ollaan oltu vähän laiskoja siinä asiassa kun on niin kiirettä töiden ja opiskelujen yhteen sovittamisessakin.

Eilen oltiin Espanjan Koirien tapaamisessa Länsimäen koiriksessa. Ja kyllä olikin Shaggyllä taas kivaa kun oli paljon leikkikavereita :) Hienosti meni koko reissu ilman mitään kähinöitä kenenkään puolelta ja Säkki juoksi taas pää viidentenä jalkana!

Kamerahan me tietysti unohdettiin kotiin :(

Shaggy on myös kirjoittanut kirjettä Joulupukille, että toiveissa olisi se ihan ikioma koti! Toivottavasti kirje menee pukille perille ja pukki löytäisi sopivan konttiin mahtuvan kodin tälle murulle!

Shaggystä kiinnostuneethan saavat siis yhteyden pukkiin kodittomien koirien ystävät-yhdistyksen kautta osoitteessa http://www.koirienystavat.com/

Viikonlopun viettoa

Minä itse olin koko viikonlopun koulussa, joten koirat saivat vietellä laatu-aikaa Mizan kanssa. Harjoittelivat vähän hihna-lenkkeilyä ja kävivät tutustumassa pariin uuteen koirikseenkin.

Shaggy tapansa mukaan hurmasi vastaantulijoita ja muita koira-puistossa kävijöitä.
Tässä Säkki taas koittaa leikkiä pystykorvaa :D



Säkki saa kohta lempinimeensä lisäosan hiekka-säkki, sillä tuo turkki on kyllä melkoinen imuri. Säkki on meinaan opetellut uuden paini-tekniikan - se heittäytyy selälleen ja sieltä alakulmasta haukkailee paini-kavereita :D Voittepa kuvitella sitä hiekan määrää sitten tuon paksun turkin seassa.

Onhan toi turkki kyllä upea ja ihanan pehmeä - eikä tarvi sitten tätä poitsua talven tullen puettaa kuten noita meidän omia espanjalaisia..



Kivaa taas oli ja vauhtia riitti :)

Leikattiin kynnetkin taas viikonloppuna ja niin hienosti meni ettei tosikaan! Säkki tosin olisi halunnut mieluummin syödä ne leikkurit ja oli vaan innoissaan siitä, että "leikin" sen kanssa :)

Shaggy on kyllä todella leikkisä poju. Ja virtaa sillä riittää - mitään sohvaperunaa ei kyllä tästä pojasta saa tekemälläkään! Ja hirveen innokas tekemään kaikkea - tästä saa joku mahtavan harrastus-koiran :)

Tilanne-katsaus

Shaggyhän on ollut meillä nyt noin 1,5 kuukautta ja on varmasti aika tehdä pieni katsaus siihen miten poitsu on muuttunut.

Eli tullessaanhan Shaggy oli hyvin arka ja siten saikin kotona lempinimen Säkki, kun pojua sai kantaa paikasta toiseen.
Ovet oli pelottavia ja portaita Säkki ei uskaltanut edes lähestyä. Hihnakin oli kovin pelottava ja epäilyttävää oli, että ihiminen kulki koko ajan kannoilla (tarhallahan ei paljon ihmisten kanssa oleilla). Jos hihna vahingossa kiristyi, seurasi siitä välitön takapakki-reaktio ja pelästyminen.

Sisälläkin meni pari päivää ennenkuin uskaltautui turvapaikastaan olohuoneesta liikkumaan muualla asunnossa.

Sen verran uusi koti jännitti, että tarpeita pidäteltiin ensimmäisinä päivinä jopa vuorokauden, ja vasta viimeisessä hädässä uskalsi tehdä sanomalehdelle. Ulos tekemisestä ei voinut edes haaveilla.

Nappulat ei oikein tahtonut kelvata, eikä eri huoneessa yksin oikein osattu syödä, mutta silti ruokaa piti puolustaa muilta koirilta hyvinkin ärhäkkäästi. Ruokinta-tilanteet olivatkin kovin haastavia silloin.

Peilien ja ikkunoiden heijastukset oli pelottavia ja niille piti haukkua - ja käytävän äänet vielä pahempia.

Ihmisiä Shaggy ei varsinaisesti pelännyt, mutta oli kyllä todella varovainen vieraiden ihmisten suhteen ja meitäkin säikkyi jos tehtiin nopeita liikkeitä tai jos ääni korottui enemmän. Varovasti uskalsi meiltä kuitenkin hakea läheisyyttä.

Myös fyysisesti Shaggy oli vähän huonossa kunnossa - turkki takussa (jopa muutamia rastoja piti leikata pois) ja liian vähäisestä liikunnasta johtuva huono ryhti ja surkea lihaskunto. Edes sohvalle poju ei päässyt hyppäämään kun ketteryyttä ei ollut laisinkaan, eikä takajaloissa riittänyt ponnistusvoima. Vähän pulleakin poitsu oli.

Jo viikossa tapahtui todella suuria muutoksia, ja nyt on poika aivan eri maata!

Ovet tai portaat ei tuota ongelmia ja hihnassakin Shaggy joskus innostuessaan saattaa jopa hieman vetää :D

Kaikenlainen ruoka maistuu hyvin, eikä ruokaa tarvi enää puolustaa. Jopa luita syödään yhdessä ilman kyräilyä.

Vieraisiin ihmisiinkin uskalletaan tutustua ja nautitaan rapsutuksista. Vaikka Shaggy luottaakin ihmisiin ja tulee kainaloon nauttimaan hellyydestä, tukeutuu se silti selkeästi enemmän Taraan ja Chiliin ja pysyttelee niiden lähettyvillä.
Lapset on vähän arveluttavia nopeissa nopeissa liikkeissään ja kirkuvina, mutta pieni varovaisuushan onkin tervettä nuorella koiralla.

Ikkunat ja peilit on jo kavereita, ja hesari tai känniset naapurit on ainoat joista täytyy joskus yöllä varoittaa.. mutta ei aina jaksa niistäkään :)

Sisäsiisteydessä on vielä harjoittelemista, mutta jopa täysin siistejäkin päiviä on - ja kakkaa ei enää tule sisälle kuin hyvin, hyvin harvoin.

Fyysinen kuntohan on myös jo aivan eri luokkaa! Korkeammallekin esteelle hypätään jos sieltä vain löytyy jotain mielenkiintoista ja podencojen perässä juostaan niin että hippulat vinkuu :)

Kaiken kaikkiaan Shaggy on aivan ihana, kiltti, suloinen ja rakastettava poika! Ja niin kovin pentu vielä!
Innostuessaan menee ihan mutkalle ja puskee päällään ja huitoo etutassuillaan suloisemmin kuin mikään olento tässä maassa!
Aamun Shaggy aloittaa tulemalla sängyn reunalta nuolemaan kasvoja ja hyppää pian kainaloon puskien.

Suihkussa käynti on edelleen inhottavaa, mutta kiltisti siihenkin alistutaan. Hoitotoimenpiteet on hankalia ainoastaan siitä syystä, että Säkki haluaisi leikkiä ja syödä kynsileikkurit :D

Shaggy on niin innostunut ja utelias kuin koiranpentu voi maailmasta olla! Kaikkea pitää haistaa ja maistaa (kallisarvoiset tavarat kannattaakin pitää pois ulottuvilta).

Jos meidän koirakiintiö ei olisi täynnä emme epäilisi hetkeäkään pitää itsellämme tätä kultaista ja kaikkien kanssa hyvin toimeen tulevaa pojua...
Mistä siis koti tälle jo vähän isolle koiranpennulle ?!?



Shaggyn strategiset mitat:
Säkä 50-52 cm
Paino 12,5 kg
Täydellinen siis minkä kokoiseen asuntoon tahansa ;)

Hoidossa

Vuorokausi siskon hoidettavana oli mennyt oikein hyvin. Ennenkuin hoitaja työpäivän jälkeen oli mennyt paikalle koirat oli löytäneet viimeinkin erään hyllyn jota ei saa kiinni. Sitä oltiin lähinnä odotettu, että milloin tuo kätkö paljastuu, joten kaapissa ei ollut mitään arvokasta - muutamia koirannameja ja pari puruluuta. Namit oli tietysti maistuneet :)

Shaggy oli ollut oikein kiltti poika ja tehnyt hoitajan kanssa kaikki tarpeet ulos, eikä mitään sisälle! Hieno poika! Muutenkin oli käyttäynyt oikein kiltisti.
No sitten illan aikana kun me oltiin tultu kotiin, niin tulikin taas sisälle 2 pisua ja yöllä myös :P

Tulipa nyt testattua sitäkin miten Shaggy suhtautuu vieraan ihmisen hoiviin, ja huoletta näköjään voi olla :) Vaikka onhan sisko meillä ennenkin kyläillyt, mutta kuitenkin..

Karkailua...

Vaikka Shaggy pysyy isossakin koiriksessa (kuten rajasaaressa) hyvin lähellä ja tulee nätisti kutsusta luokse, niin kuitenkaan ei olla uskallettu ottaa riskejä ja päästää poitsua vapaaksi muuta kuin aidatulla alueella...

No tänään sitten Miza oli koirien kanssa tuolla Ruoholahden koiriksessa (jossa on käyty monesti ennenkin) ja yhtäkkiä kauhukseen huomasi, että Säkkihän on aidan toisella puolella telakka-alueella =O

Ilmeisesti siis joku reikä aidassa - ja tuo pojuhan mahtuu kyllä uskomattoman pienestä rakosesta!

Miza kutsui Shaggyä ja poitsu tulikin aidalle siihen kohtaa nuuskimaan ja leikkimään. Kulkivat vähän matkaa siinä vierekkäin eri puolilla aitaa kunnes löytyi aidasta matalampi kohta. Joten eikun Miza sitten leikkimään Tarzania ja kiipesi aidan tuolle puolelle.

Shag tuli hienosti luokse, mutta kun Miza ei uskaltanut heti käydä siihen "kiinni" (oli ottanut valjaat kokonaan pois, kun tuo liina-systeemi on vähän hankala irrottaa) niin Säkkiä alkoikin sitten leikittää ja juoksenteli ees taas ilman että antoi kiinni :D

Yleensähän koiriksesta lähtiessä Shaggy antaa hyvin kiinni, kun näyttää sille valjaita tai hihnaa niin ymmärtää että pitää tulla luokse. Mutta nyt tietysti hihnat ja valjaat oli puiston väärässä päässä, eikä uskaltanut lähteä hakemaan, vaan piti pitää visusti kontakti karkulaiseen.

Alkoi Mizallakin verenpaineet siinä nousta, kun olihan tuo kovin vaarallista - liikennettä lähellä ja kaikkee... Ja tietysti tämä tapahtui juuri nyt, kun koirannamit oli just loppuneet taskusta!

Mutta lopulta minuutin parin sisään Säkki tuli rapsuteltavaksi ja sai välittömästi kyydin aidan yli. Siis loppu hyvin kaikki hyvin :) Mutta eipä tarvi tonne Ruohiksen puistoon enää mennä :P



Huomena me lähdetäänkin Tampereelle ja koirat jää hoitajan hoiviin. Hoitaja on kyllä ennestään tuttu - systeri tulee avokkinsa kanssa koiravahdeiksi. Saas nähdä mitä metkuja Säkki heille järjestää :}

Harjoittelua

Shaggyn kanssa on koitettu treenata nyt urakalla tuota sisäsiisteyttä. Vapaana ollessaan koirapuistossa Shaggy tekee lähes aina pisut ja kakat, mutta hihnassa tekeminen on ollut kyllä hyvin hyvin harvinaista.

Aluksi Tara ja Chili hyväksyivät tämän sanomalehdelle pisuttelemisen uudelta tulokkaalta, mutta nyt kaverit alkavat olla sitä mieltä, että riittää ja kotona onkin käynnistynyt pienimuotoinen merkkailu-kilpailu.



Me on käyty vain yhdessä pisu-paikassa, jotta Shaggy oppisi tutun paikan ja on viety sinne Shaggyn omia hajuja. Otimme käyttöön myös pitkän liinan, ettei pojua ujostuttaisi niin ihmisen lähellä olo.

Ulos ryysätään vauhdilla aina herättyä, leikittyä ja ruuan jälkeen - ihan niinkuin pennun kanssa tehdään. Etenkin ruuan jälkeen Säkkili pissaa välittömästi, joten puetaan valjaat jo valmiiksi päälle ja toinen seisoo vieressä hihna kädessä valmiina juoksemaan ulos :D

Onhan tuossa ollut vähän kikkailemista ja työtä, mutta uurastus alkaa tuottaa tulosta! Shaggy on alkanut tuntea olonsa turvalliseksi siinä pisu-paikassa, ja lähes joka kerta kun ulos ryysätään, niin tarpeet tulevat siihen samaiseen paikkaan.

Edelleen tulee kyllä sisällekin, mutta tietysti jo vähemmän, kun uloskin uskalletaan tehdä :)

Työläintä tuossa ryysäilyssä on aina se, että pitää ottaa mukaan vähintään 2 koiraa, sillä ilman Taraa ja Chiliä Shaggy ei suostu lähtemään ulos. Vaikka Shag ei enää ulkona pelkääkään, niin silti ovella tulee stoppi ellei kaverit ole mukana.



Vähän onkin koitettu treenata myös oloa ilman Taraa ja Chiliä. Tietysti koko ikänsä tarhalla olleena Shaggy on tottunut aina olemaan koiraseurassa ja on selkeästi leimaantunut enemmän koiriin kuin ihmisiin. Ja sehän on hyvin ymmärrettävää. Vaikka kyllä Shaggy ihmisistäkin tykkää, ei siinä mitään. Shag on tosi kultainen pusupoika ja rakastaa rapsuttelua, mutta koirakaveri esikuvana näyttää olevan pojalle tosi tärkeä.

Koitettiin kerran lähteä lenkille eri reittiä, mutta ei siitäkään oikein mitään tullut - muutaman metrin välein Shaggy kääntyi ja koitti päästä takaisin päin. Kyllä poju mun perässä kuitenkin tuli kun sitä vähän puoliväkisin vein, mutta ei se keskittynyt ollenkaan nuuskimaan tai muutakaan, vaan oli ihan eksyneen oloinen. Oltiinkin tehty korttelin toiselle puolelle treffit, ja riemu oli rajaton kun koirat taas näkivät toisensa.

Uskon, että ajan kanssa Shaggy varmasti tottuu luottamaan ihmisiinkin enemmän, mutta tällä hetkellä näyttää, että Shaggylle olisi tärkeää päästä kotiin, jossa sillä olisi seurana myös oman lajinsa edustaja.

Koira-treffit

Lauantaille oli järjestetty KKY:n kautta tulleiden koirien tapaaminen Vantaalle, ja tottakai me osallistuttiin! Oli tosi kivaa nähdä muita Shaggyn kanssa samasta paikasta tulleita koiria ja heidän omistajiaan. Ja koirathan tietysti olivat mielissään kun pääsivät morjestamaan maan miehiään.

Shaggy oli innoissaan, kuten aina muita koiria nähdessään


Mukana oli isoja ja pieniä koiria. Heti alkuun Shaggy innostui juoksemaan rundia ja pari isompaa koiraa oli siinä ihan kintereillä vähän rajusti, niin Shag aluksi hieman siinä säikähti. Kummempaa selkkausta siitä ei kuitenkaan syntynyt, mutta selkeästi Shaggy sitten otti lähi-otteluita enemmän pienempien kavereiden kanssa.



Kunnon juoksu-hepulikin iski jossain vaiheessa ja poitsu viiletti ympäri puistoa ihan täpöllä useamman rundin - ja kaikki muut kintereillä tietysti :)



Shaggy on oppinut tosi ketteräksi pojaksi, ja todellakaan ei vauhtia tältä kaverilta puutu. Hyvin voisin kuvitella Shaggyn agility-kehään! Eräänä päivänä hyppäsi korkealle pöydälle ihan tosta noin vaan ilman vauhtia - eikä haitannut yhtään, että pöydän pinta oli todella liukas.



Sunnuntaina käytiin moikkaamassa Faijaa. Outo rappukäytävä ja sen liukas lattia vähän jännitti Shaggyä, mutta uskalsi kuitenkin tulla taas kun Tara ja Chili näyttivät mallia edellä.
Tavattiin myös pieniä lapsia, joiden nopeita liikkeitä ja huitomisia Shaggy vähän säikkyi, mutta varovasti kävi pientä kuitenkin nuuskimassa takaa päin. Eikä vaikuttanut kuitenkaan mitenkään siltä, että olisi voinut käyttäytyä agressiivisesti - lähinnä kuvailisin varovaiseksi lapsien suhteen.

Lunta!!!

Niin saapui talvi Helsinkiinkin ja tänään saatiin talven ensimmäinen lumipeite :) Taitaa Romaniassakin varmaan lunta olla, mutta onko Shaggy päässyt siihen kuinka tutustumaan on arvoitus.

Oli Shaggy sitten nähnyt lunta ennenkin eli ei, niin joka tapauksessa poitsu oli aivan hurmiossa! Harmi kun taas oli niin pimeää - ja musta koira valkoisella lumella, mahdoton kuvattava, mutta koitettiin parhaan mukaan..

Vauhti oli hirmuinen! Ei meinannu jalat pysyä vauhissa mukana ja muutaman kuperkeikan Shaggy tekikin liukastuessaan :D Shaggy teki myös välillä oikein sukelluksia lumeen - selkeästi tahallisia :)



Lumeen oli myös aivan mahtavaa tunkea kuonoa ja kaivaa kuoppaa!



Niin kylmä ja tuulinen puisto oli jossa käytiin, että ei oltu kuin ehkä vartin verran - mutta Shaggy oli kyllä niin vauhdissa koko sen ajan, että nukahti saman tien kun päästiin kotiin ja on nyt nukkunut jo 2 tuntia :)



Sen verran paksu turkki Säkkiliinillä on, että ei ainakaan tämmöisissä pikkupakkasissa tarvitse takkia laittaa (toisin kuin noille karvattomille espanjan sisaruksille), joten poitsu sopii varmasti hyvin myös pohjoisempiinkin maisemiin.

Viikonloppu

Viikonloppuna kun oli hieno ilma, päätettiin lähteä katsomaan kavereita Maunulaan! Maunulassahan on ihana iso metsäinen puisto, ja monesti myös paljon muita koiria - ainakin meidän espanjalaisia kavereita pari :)

On oikeesti kyllä niin mahtavaa, kun Shaggyn kanssa voi mennä puistoon kuin puistoon eikä tarvi yhtään jännittää että tuleeko toimeen! Päinvastoin, mitä enemmän koiria, niin sitä kivempaa Shaggyllä on kun on juoksu- ja peuhukavereita.



Edes tätä isoa mustaa kaveria Shaggy ei aristellut ollenkaan, vaan meni reippaasti moirjestamaan!



Luoksetuloa ollaan alettu nyt harjoittelemaan vähän enemmän. Shaggy kyllä pysyy hyvin lähettyvillä, ja kun lähdetään jonnekin, se kipittää pian perässä. Jos sitä ei näy, niin se on luultavasti Chilin mukana ajo-reissussa pupun koloja tutkimassa, mutta tulee hienosti luokse kun kutsuu - nopeammin kuin Chili :D

Vaikka puistossa on kivaa leikkiä ja telmiä, niin Shaggy tykkää myös tutkia ja nuuskia paikkoja. Että osaa tuo ulkona vähän rauhoittuakin.

Pisut ja kakatkin tuli puistoon! JEE!

Illalla meille tulikin vieraita, jotka Shaggy otti vastaan oikein hyvin - haukahti pari kertaa ensin, mutta sitten alkoi jo varovasti kurkotella josko uskaltaisi mennä nuuskimaan. 5 min päästä oli jo kuin vieraat olisivat meillä aina olleetkin.

Kovin vieras-korea poika oli, kun sitten nukkui koko illan eikä riiviöinyt ollenkaan - minä kun vieraita varoittelin, että "älkää vaan jättäkö lattialle MITÄÄN" :D Niin Säkki veti sikeitä ja kävi vain välillä hakemassa hieman hellyyttä :)