Hyvin nopsaan meni Shaggykin sitten Aria nuuskimaan ja antoi rapsuttaakin, eli ei tosiaan ole mikään vieraita ihmisiä pelkäävä tapaus :)
Päivähoito oli mennyt hyvin ilman yhtäkään rähinää!
Shaggy viimein uskalsi yrittää sohvalle! Aika surkeassa kunnossa on noi ponnistus-lihakset, mutta pääsi hyppäämällä kuitenkin, ja siitähän tuli uusi lempi-paikka! Todella yllättävää, että koko ikänsä tarhan kovalla lattialla maannut poika rakastui pehmeään paikkaan :D
Siis kysyn vaan, että voiko tästä lutusempaa enää olla?!
Illalla sitten ajateltiin kokeilla, josko poitsu rohkenis tulla itse ovesta ulos. Tara ja Chili edellä ja Shaggy perässä muutaman askeleen, kunnes tajus, että ollaankin ovelle menossa. Eikun stoppi ja äkkiä takas! Mutta kun Tara ja Chili olikin jo ulkopuolella, niin pitihän sitä mennä yrittämään uudelleen. Nyt mentiin jo muutama askel pidemmälle, ja sitten taas äkkiä takas :D Näin sitä pikkuhiljaa muutama asken kerrallaan seilattiin ees taas, ja loppujen lopulta oltiinkin rappukäytävässä jo pitkällä!
On niin upeeta seurata tota edistymistä! Shaggy on kyllä niin sulonen, kun mieli tekee mennä mut kun ei uskalla.. ja kun rohenee, niin on äkkiä palattava takas siihen turvalliseen lähtöpaikkaan. Sit voi taas edetä muutaman askeleen, kun reittihän on siihen asti jo tuttu :D
Rappusia ei sit edes yritetty, kun tää oli jo niin upea riemu-voitto :)
Matka koirapuistoon alkaa sujua jo aika kivasti Taran ja Chilin näyttäessä tietä ja puistossa Shaggy viihtyy hyvin - on tosi kiinnostunut hajuista ja intoutuu juoksentelemaankin. Ottaa semmoisia vauhti-spurtteja.
Harmi vaan kun ollaan aina niin pimeällä ettei oikein saa kuvia..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti