maanantai 12. lokakuuta 2009

Kaikenlaista

Olinkin tosiaan unohtanut kertoa siitä perjantai-päivästä. Käytiin aamulla vähän lyhyemmin ulkona ja koirat nukkui koko aamun. Mä lähdin puol 12 töihin ja mietin, että olipa rauhallinen aamu.. 4 aikaan tuli Mizalta viesti, että kämppä on kuin hävityksen kauhistus - oli sitten rauhallisuus loppunut kun lähdin :D

Tuo kuva nyt ei anna ihan oikeaa kuvaa, mutta vähän ajatusta. Lampaantalja oli pienen pieninä riekaleina ja 3 isoa vesiastiaa oli kaadettu - ja koko asunto oli märkien karva-tollojen vallassa. Huuli- ja käsivoiteet oli pureksittu ja levitelty sängylle, pissoja oli 3 ja kakkoja 2 - sanomalehdet revitty. Kaikki koirien pedit litimärkiä, kun yksi vesiastia kannettu petiin jne..

No ääninauha todisti, että kyseessä ei ollut eroahdistus, vaan ainoastaan riehakkaat leikit :D Ja toisaalta olinpa vähän jo etsinytkin syytä päästä eroon siitä taljasta :P

Shaggy on oppinut kulkemaan hihnassa jo vähän paremmin eikä aristele enää niin. Niin kauan kuin hihna pysyy löysänä, niin kaikki on hyvin! Ainoastaan jos intoutuu vaikka juoksemaan tai jää jälkeen niin etten huomaa ja hihna yllättäen kiristyy, niin iskee vastareaktio. Puolelta toiselle seilataan vielä, mutta pääsääntöisesti Shaggy pysyy perässä tai rinnalla, joten loppujen lopulta kulkeminen on lähestulkoon unelmallista :)

Sekin kertoo rentoutumisesta hihnassa, että nuuskii ihan hirmuisesti.



Eilen päätettiin lähteä kohottamaan Shaggyn lihaskuntoa. Tuo meidän koiris on pelkkää hiekkakenttää, joten päätettiin ottaa turvallisen pieni, mutta hyvin maastoinen koiris olympia-stadionin takana.

Ajatus oli loistava! Puisto oli juuri sopivasti rinteessä ja siellä oli paljon puita ja pusikoita joita väistellä, kiviä joiden yli hypellä ja kallioita joiden päälle kiipeillä. Ja Shaggyhan koitti tietysti pysyä noiden podencojen perässä! Sinne tuli vielä pari muutakin koiraa ja vauhtia riitti ja Shaggy oli selvästi aivan onnessaan.. juoksi niin että pusikot vaan pöllähteli! Aivan ihanaa :)

Kamerasta vaan loppui tietysti akku ennen ensimmäistä kuvaa :(

Automatka molempiin suuntiin meni oikein hyvin myös. Tässä kuva väsyneestä mutta onnelliseta karvakuonosta

Nyt kun poju on noin rohkaistunut ja rappuset ylös menee jo kuin vanhalta tekijältä, niin aletaan sitten lähipäivinä harjoitella alas menoa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti